19.4.2017

Verokilpailu valtioiden välillä kiristyy

Suomen laadittava suunnitelma yritysverotuksen kehittämiseksi

Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen tulisi puoliväliriihessä sitoutua yritysverotuksen kehittämiseen. Yhteisöverokannan asteittainen alentaminen ja verotuksen ennustettavuuden parantaminen edistäisivät talouskasvua ja kasvattaisivat veropohjaa.


Hallitus kokoontuu ensi viikolla pohtimaan kehysriihessä jäljellä olevan hallituskauden aikana toteutettavia toimenpiteitä. Keskuskauppakamarin veroasioista vastaavan johtajan Ann-Mari Kemellin mukaan hallituksen tulisi sitoutua yritysverotuksen kehittämissuunnitelmaan, jolla luodaan edellytyksiä talouskasvulle ja verotulojen lisääntymiselle.

“Tällä hetkellä useissa valtioissa suunnitellaan suuria muutoksia verojärjestelmiin. Myös Suomessa tulisi miettiä, miten verojärjestelmän kautta voidaan edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja saada kilpailuetua. Ei riitä, että seurataan muiden maiden kehitystä ja pyritään jälkikäteen korjaamaan syntyneitä epäkohtia”, sanoo Kemell.

Yritysverotuksen kehittämissuunnitelmaan tulisi Kemellin mukaan sisältyä muun muassa yhteisöverokannan asteittainen alentaminen, verotuksen ennustettavuuden parantaminen, verosopimusverkoston kasvattaminen sekä verolainsäädännön päivittäminen vastaamaan yritysten toimintaympäristöä.

Kemell pitää yritysverotuksen ennustettavuutta ongelmallisena erityisesti kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä.

“Kansainvälisessä yritystoiminnassa samasta tulosta joudutaan usein maksamaan verot kahdessa eri valtiossa. Yritysten kannalta on olennaista, että Suomi sitoutuu kansainvälisiin sopimuksiin, joilla kaksinkertainen verotus poistetaan tehokkaasti”, painottaa Kemell.

Kemell muistuttaa, että kaksinkertainen verotus lisää yritysten kustannuksia ja muodostaa kilpailuhaitan, ellei Suomi ota kilpailijamaiden tavoin käyttöön erilaisia veroriitojen ratkaisumekanismeja.

“Tässäkin suhteessa aktiivinen ja eteenpäin katsova veropolitiikka on sekä Suomen valtion että yritysten edun mukaista”, Kemell toteaa.

Lisätietoja:
Ann-Mari Kemell
p. 050 308 3188, ann-mari.kemell@chamber.fi

 




Ei riitä, että seurataan muiden maiden kehitystä ja pyritään jälkikäteen korjaamaan syntyneitä epäkohtia”.

Ann-Mari Kemell

Veljesten nimet vanhimmasta nuorimpaan ovat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Ovat heistä Tuomas ja Aapo kaksoispari ja samoin Timo ja Lauri. Juhanin, vanhimman veljen, ikä on kaksikymmentä ja viisi vuotta, mutta Eero, nuorin heistä, on tuskin nähnyt kahdeksantoista auringon kierrosta. Ruumiin vartalo heillä on tukeva ja harteva, pituus kohtalainen, paitsi Eeron, joka vielä on kovin lyhyt. Pisin heistä kaikista on Aapo, ehkä ei suinkaan hartevin. Tämä jälkimmäinen etu ja kunnia on Tuomaan, joka oikein on kuuluisa hartioittensa levyyden tähden. Omituisuus, joka heitä kaikkia yhteisesti merkitsee, on heidän ruskea ihonsa ja kankea, hampunkarvainen tukkansa, jonka karheus etenkin Juhanilla on silmään pistävä.