2.6.2017

Rytminmuutos nauratti, hämmästytti ja pisti ajattelemaan

Rytminmuutos-seminaari keräsi torstaina 1.6. Kouvolan Vaakunan salin täyteen yrityselämän edustajia kuuntelemaan, minkälaisia muutoksia parhaillaan on meneillään ja miten ne kannattaa yrityksissä ja organisaatioissa huomioida.
Katsaus saatiin muun muassa digitalisaation, elintarviketuotannon, median, henkilöstöjohtamisen, kansainvälisen rahoituksen ja myynnin vaikutuksista yritysten tulevaisuudelle.


WP 20170601 012

 

Tapahtuman käynnisti mediapersoona Lauri Salovaara, joka viritti kuulijat tunnelmaan esityksellään 8+1 askelta bisneksen muuttamiseksi. Salovaaran teesejä olivat muun muassa ”päätä onnistua”, ”think big”, ”aseta tavoitteet ja deadlinet” sekä ”aloita nyt.”

Miljonääriksi 500 päivässä aikova Salovaara kehotti asettamaan tavoitteet aina riittävän korkealle.

- Olen ollut paljon tekemisissä startuppien kanssa, joissa keskustellaan usein rahoituksen hakemisesta yritykselle. Haetpa 50 tuhannen tai miljoonan euron sijoitusta, on se energia, mikä hakuprosessiin käytetään käytännössä ihan sama. Eli kannattaa ajatella isosti ja tavoitella mieluummin maailmanmestaruutta kuin piirinmestaruutta, Salovaara kiteytti.

Haasteena ikärakenteen ja teknologioiden kohtaaminen 

Sitran Elina Kiiski Katajan aiheena oli megatrendit. Sitra haluaa omassa megatrendien teknologiaosuudessaan tuoda esille Suomen ikärakenteen vaikutuksen uusien teknologioiden käyttöönottoon.

- Ikäpyramidi on sellainen reunaehto Suomessa, jota esimerkiksi Kauko-Idässä ei ole. Suomessa voi tapahtua voimakas teknologinen eriytyminen, sillä meillä on paljon ikääntyviä ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostuneita ottamaan uusia teknologioita käyttöön eli inhimillinen käytös on huomioitava teknologiaskenaarioissa, hän painotti.

Koulutuksen muuttuminen tulee Kiiski Katajan mukaan olemaan yksi merkittävistä trendeistä.

- Esimerkiksi Singaporessa on otettu käyttöön koulutusseteli, johon sisältyy x-määrä opintoja koko eliniän varrella käytettäväksi. Meillä on vielä aika raskas koulutusrakenne aikuisopintojen kohdallakin.

Muista trendeistä Kiiski Kataja nosti esille globaalit kestävyyskriisit, joita aiheuttavat muun muassa maapallon lämpimien seutujen kärsimän kuivuuden seurauksena tuleva nälänhätä ja sitä seuraava siirtolaisuus.

Some laittoi Vihiksen lentoon

Kouvolalaisen Hoviruoka Oy:n menestystuote Vihis ponkaisi somen kautta huimaan myyntiin. Toimitusjohtaja Pekka Kaikkonen kertoi Rytminmuutoksen kuuntelijoille, kuinka yrityksessä oli yritetty jo pitkään tehdä kasvistuotteita, jotka kuitenkin joutuivat usein kaupan hyllynlämmikkeeksi. Ilmiselvä kasvisruokabuumi sai yritysjohdon kuitenkin uskomaan tuotekehityksen voimaan ja syksyllä 2015 Hoviruoka toi kasvislihapiirakan myyntiin 50:een myymälään.

- Muutamaan päivään ei kuulunut mitään ja ajattelin, että siellä ne taas on ylimmällä hyllyllä poistotuotteina. Mutta sitten sosiaalinen media alkoi yhtäkkiä täyttyä päivityksistä ja itseasiassa siellä syntyi tuotteelle nimikin, Vihis. Tästä seurasi myyntibuumi ja pian kaupan puolelta soiteltiin, onko meillä toimitusongelma, kun kaikki on loppuneet. Tämä avasi myös vähittäiskaupankin silmiä kasvavalle vegaaniruokabuumille, Kaikkonen kertoi.

Seuraava askel oli, kun Facebook-fanit perustivat sivuston ”Sipsikaljavegaanit”, jossa kerrottiin reaaliajassa, mistä Vihiksiä saa. Sen suosio kasvoi ja laajeni niin, että elokuussa 2016 fanit järjestivät Helsingissä 10 000 kävijää keränneet Vihisfestivaalit.

Pekka Kaikkonen on toiminut 30 vuotta yrittäjänä, eikä ole koskaan nähnyt, miten näin pienellä markkinointipanostuksella saa tuotteelle näin suuren jakelun. Erityisen hyvä menekki on ollut yliopistokaupungeissa kuten Kuopiossa ja Joensuussa.

Paras palaute Vihiksestä oli, kun Kaikkonen sai sähköpostiinsa kuvan 2-vuotissyntymäpäiväänsä viettävästä Oskarista. Kakuksi nuori mies oli toivonut Vihistä, joka kuvassa nökötti tarjottimella kahdella kynttilällä koristettuna.

Mediamurros haastaa sekä kuluttajat että mediatalot

Sanoma Median sisältömarkkinoinnin ja mediatuotekehitysosion johtaja Sami Smolander nosti puheessaan esille USA:n presidentinvaalien aikaisen valeuutisoinnin ja huolen valeuutisoinnin yleistymisestä.

-Yleisö luki kampanjan aikana enemmän valeuutisia kuin USA:n eri mediatalojen tuottamaa uutisointia. Monet valeuutisista oli tehty Makedoniassa parikymppisten nörttien toimesta, jotka ostivat mainostilaa Facebookista ja saivat uutiset näin laajaan levitykseen, Smolander kertasi tapahtuman kaavaa.

Suomalaiset käyttävät eri medioita noin 7,5 tuntia päivittäin, josta yli kolmannes mobiilissa. Smolanderin mukaan personoitujen sisältöjen määrä on kasvussa. Silti suomalaisilla on tarve yhteisille kokemuksille, josta esimerkkeinä ovat suositut Vain elämää, Haluatko miljonääriksi ja Tanssii tähtien kanssa, puhumattakaan jääkiekon MM-kisoista.

Kuluttajat käyttävät ajan lisäksi mediaan enemmän rahaa kuin koskaan ennen, mutta tulo jakautuu moneen eri osoitteeseen kuten Netflix, Spotify ja Ruutu+.

Lukijoiden keski-ikä Sanoma Median tuotteissa on laskenut vuodella eli yhä nuorempia lukijoita tulee mukaan. Ilmiön uskotaan olevan digitaalisuuden mukanaan tuoman sisällön monipuolistumisen ansiota. Blogit ja muut digitaalisen tiedonvälityksen muodot haastavat mediatalot ja yritykset kehittämään edelleen toimintatapojaan.

Laajasalo ravisuttaa organisaatioiden toimintatapoja

Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo on herättänyt valtakunnallista huomiota uusimalla ja kyseinalaistamalla useita kirkon vakiintuneita toimintatapoja. Kallion seurakunnassa muun muassa käynnistettiin viime syksynä kirkonkellojen soitto Syyrian Aleppon uhrien muistoksi, mikä tapa levisi nopeasti koko maahan. 

Kouvolan Rytminmuutos-seminaarissa Laajasalo painotti ihmislähtöistä toimintaa. 

Laajasalon johdolla seurakuntalaiset ovat avanneet ovensa romanikerjäläisille, palkanneet rikoksista tuomittuja nuoria kunnostamaan polkupyöriä ja järjestäneet vähävaraisille ja syrjäytyneille brunsseja, joissa kokkeina ovat vierailleet helsinkiläisten huippuravintoloiden kokit.

Piispaksi pyrkivä Teemu Laajasalo muutti myös suomalaista tapaa pitää kirkon ovet auki vain tapahtumien aikana kohti eurooppalaista käytäntöä. Nyt Kallion kirkon ovet ovat auki päivittäin kello 7-21.00.

Lisää Rytminmuutos –tapahtuman tunnelmista julkaisemme sähköisessä jäsentiedotteessa 15.6. sekä näillä verkkosivuilla.

Esiintyjien aineistot