26.10.2017

Yritykset tilittävät veroja lähes 44 miljardia vuodessa - yhteisövero vain kymmenesosa

Yhteisövero muodostaa ainoastaan kymmenesosan yritysten tilittämistä veroista, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta veroselvityksestä. Selvitys kattaa yli 270 000 yrityksen valtiolle ja kunnille tilittämät merkittävimmät verot, kuten arvonlisäveron, palkkojen ja osinkojen ennakonpidätykset, yhteisöveron sekä ympäristöverot.


“Yritysten veroista käytävä keskustelu koskee yleensä yhteisöveroa. Tämä on entisestään korostunut viime vuosina, kun sekä kotimaisen että kansainvälisen verokeskustelun keskiöön on noussut yritysten aggressiivinen verosuunnittelu, veron kiertäminen ja veroparatiisit. Totuus yritystoiminnan tuottamista veroista on kuitenkin huomattavasti yhteisöveroa monipuolisempi. Yhteisövero edustaa suhteellisen pientä osaa yritysten maksamista ja tilittämistä veroista”, Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell huomauttaa.

Suurin yritysten tilittämä vero on arvonlisävero, jonka yhteenlaskettu summa vuonna 2015 oli 16,6 miljardia euroa. Arvonlisäveron osuus kaikista selvityksessä mukana olevista yritysten tilittämistä veroista oli 38 prosenttia. Työntekijöiden palkkojen ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja yritykset tilittivät lähes yhtä paljon, noin 15 miljardia euroa.

“Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät jää yrityksen lopulliseksi kustannukseksi, ilman yritystoimintaa näitä verotuloja ei syntyisi. Ilman yritystoimintaa hyvinvointivaltion rahoitukselta putoaisi siis pohja”, sanoo Kemell.

Yhteisöveron eli osakeyhtiöiden voitostaan maksaman tuloveron määrä vuonna 2015 oli reilut neljä miljardia, ja muodosti siten noin kymmenen prosenttia selvityksessä tarkastelluista veroista. Ympäristöverojen eli energia-, liikenne- ja päästöverojen osuus oli 7 prosenttia ja euromääräisesti niitä kohdistui yritystoimintaan noin kolme miljardia euroa.

Kemellin mukaan keskustelu yritysten harjoittamasta aggressivisesta verosuunnittelusta ja sen kitkemistarpeesta on ylimitoitettua, sillä suomalaiset yritykset hoitavat verovelvoitteensa pääsääntöisesti erittäin hyvin.

“Aggressiivisen verosuunnittelun kitkemisen sijaan päättäjien tulisi keskittyä verojärjestelmän kilpailukykyyn. Kilpailukykyinen verojärjestelmä lue edellytyksiä talouskasvulle ja kasvattaa siten verokertymää“, Kemell sanoo.

 Kemellin mukaan hallituksen suunnitteleman yritysverotuksen tiekartan tulisi tarjota aitoja uudistuksia, joilla luodaan kasvuedellytyksiä yrityksille ja lisätään kannustimia työntekoon. Esimerkkinä onnistuneesta toimenpiteestä Kemell mainitsee yhteisöveron alennuksen vuonna 2014. Yhteisöveron tuotto nousi jo vuonna 2016 korkeammalle tasolle kuin mitä se oli ennen verokannan laskua.

Lisätietoa:

Suuri veroselvitys – yritykset hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/10/keskuskauppakamarin-suuri-veroselvitys-2017.pdf

http://yrityksetsuomenrakentajina.fi/verotus

Ann-Mari Kemell, Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja, p. 050 308 3188, ann-mari.kemell@chamber.fi

Emmiliina Kujanpää, Keskuskauppakamarin veroasiantuntija, p. 040 768 0621 emmiliina.kujanpaa@chamber.fi




Kymenlaakso

Kymenlaakson alueelle kotipaikkansa on rekisteröinyt 6 180 yritystä. Maakunnan suurin veronmaksaja palkkojen ennakonpidätyksen, yhteisöveron ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen perusteella on teollisuus, jonka vetureina toimivat etenkin paperi- ja metalliteollisuus. Teollisuuden verokertymästä lähes puoleen jää aloista seuraavaksi suurin verojen tilittäjä: rakentaminen. Tukku- ja vähittäiskauppa ja kuljetus ja varastointi seuraavat sitä lähes tasavahvuisina. Yrityskokojen perusteella suurimman veropotin tilittävät suuryritykset. Pienet ja mikroyritykset jäävät suurten yritysten verokertymästä noin 40 prosenttia. Tiedoissa ei ole mukana alueella toimivia yrityksiä, joiden kotipaikka on rekisteröity muualle, esimerkiksi Uudellemaalle.

7 kymenlaakso3

7 kymenlaakso 01 e1509027935956