2.1.2018

Kauppakamarin viisi keinoa työllisyysasteen nostamiseksi

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin tulee Keskuskauppakamarin mukaan asettaa Suomen keskeisimmäksi tavoitteeksi vuonna 2018 ja viiden vuoden tähtäimellä 80 prosenttiin. Ilman uudistuksia vanheneva väestö ei pysty tulevaisuudessa pitämään yllä nykyisiin odotuksiin perustuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Keskuskauppakamari on laatinut listan keskeisistä rakenteellisista toimenpiteistä työllisyysasteen nostamiseksi


“Suomen talous on kääntynyt kasvuun ja se tuntuu synnyttäneen huuman, joka peittää sen tosiasian, ettei julkisen talouden kestävyysvajetta ei ole poistettu”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa toteaa.

Palvelumme ovat Linnainmaan mukaan mahdollista turvata vain, jos työllisyysastetta saadaan nostettua merkittävästi. Kun koko väestöstä käy työssä alle puolet, 2,5 miljoonaa, ja 15–64-vuotiaistakin vain 70 prosenttia, on tilanne kestämätön. Vanhenevan väestön myötä taloutemme kriisiytyy muutaman vuoden kuluttua, jos työssäkäynti ei lisäänny.

Kansantalouden vajetta on jo pitkään paikattu ottamalla velkaa. Keskuskauppakamarin esiin nostama velkakello kertoo Linnainmaan mukaan karun totuuden Suomen tilanteesta: Hyvinvointia rahoitetaan velkarahalla, vaikka taloudessa vallitsee korkeasuhdanne.

“Uuden vuoden tavoitteeksi on asetettava työikäisten työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin ja viiden vuoden tähtäimellä 80 prosenttiin. Tämän pitää olla koko yhteiskunnan yhteinen projekti. Vuodenvaihteessa voimaan tulleen aktiivimallin toimivuutta on analysoitava tarkasti. Työllisyyttä tukevien viranomaispalveluiden on oltava tehokkaita. Niiden kattavaa saatavuutta voidaan lisätä etäyhteyksillä. Lainsäädännön kehittämistä on jatkettava työllisyyttä tukevaan suuntaan. Myös korjausliikkeisiin on oltava valmius, jos tarvetta ilmenee. Lupaus lakien 'takuukorjauksista' voisi vähentää lakihankkeisiin liittyvää poliittista peliä”, vaatii Linnainmaa.

Keskuskauppakamarin keinot työikäisten työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin ja viidessä vuodessa 80 prosenttiin:

  1.  Työn verotusta kevennetään
    – Työn verotusta muutetaan kannustavaksi alentamalla marginaaliveroprosentteja. Lisätulojen verotusta on laskettava nykyisestä tasosta, joka on enimmillään melkein 60 prosenttia ja  voi pienissäkin tuloissa ylittää 40 prosenttia. Työnteon pitäisi aina olla kannattavaa.
  2. Kannustinloukut poistetaan sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisen yhteydessä
    – Työn vastaanottaminen tulee aina olla kannattavaa
  3. Varmistetaan, että peruskoulu antaa perustaidot kaikille
    – Jokaisen on opittava lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan peruskoulussa selvitäkseen jatko-opinnoista.
  4. Työvoiman kohtaanto-ongelmaa lievitetään
    – Koulutusta järjestetään työvoimapulaa kärsivillä aloilla ja alueilla
    – Koulutus täyttää ammatin asettamat osaamistarpeet
    – Työn perässä muuttoa kannustetaan
  5. Työlainsäädäntöä muutetaan joustavammaksi
    – Tanskassa joustava sääntely on vähentänyt työttömyyttä. Samaan on löydettävä halua Suomessa. Varsinkin pk-yrityksille uuden henkilön palkkaaminen on iso riski.

Linnainmaa muistuttaa, että tuloerot ovat Suomessa pieniä kansainvälisesti vertaillen, eivätkä ne ole lähteneet kasvuun. Pienituloisimpia lukuunottamatta ansiotulojen verotus on sen sijaan erittäin kireää.

“Ansioverotuksen ankara progressio toimii haittaverona työnteolle, eikä kannusta lisäansioihin. Työn verotuksen keventäminen ja kannustinloukkujen poisto sosiaaliturvajärjestelmää uusimalla on keskeinen toimenpide työllisyysasteen nostossa. Työnteon on oltava aina kannattavaa”, Linnainmaa vaatii.

Jatko-opintoja varten riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon oppiminen peruskoulussa on Linnainmaan mukaan oltava täysin toteutuva perusoikeus.

“Oppilasta ei saa päästää valumaan koulusta läpi ilman perustaitojen oppimista. On kohtuutonta edellyttää ammatillisten oppilaitosten tuottavan meille osaavaa työvoimaa moninaisiin ammatteihin, jos 11 prosenttia peruskoulun käyneistä ei osaa riittävästi lukea, kirjoittaa ja laskea opinnoista selvitäkseen. Ongelmaa ei poisteta oppivelvollisuusikää nostamalla, vaan toimenpiteet on suunnattava alkuvaiheeseen, jos ilmenee, että oppilas on jäämässä kyydistä”, Linnainmaa toteaa.




Tämän pitää olla koko yhteiskunnan yhteinen projekti. Leena Linnainmaa