4.6.2018

Kauppakamarit julkaisivat seitsemän koulutusteesiä

Koulutusjärjestelmä on muutettava joustavaksi ja reagointikykyiseksi. Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyritykset ovat huolissaan, tuottaako opiskelijaputki riittävästi työvoimaa yrityksiin.


Pula osaavasta työvoimasta on noussut kasvun esteeksi joka puolella Suomea. Samanaikaisesti työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat kiihtyvään tahtiin ja elinikäisestä, jatkuvasta oppimisesta on tullut työelämän uusi normi. 

Osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen yrityksille vaatii, että koulutusjärjestelmän sisäiset raja-aidat puretaan ja elinikäinen oppiminen mahdollistetaan. 

Alueille päätösvaltaa

Kauppakamarien mukaan tasapaino koulutusjärjestelmän valtakunnallisen ohjauksen ja alueiden päätösvallan välillä on arvioitava uudestaan. Tavoitteena on oltava tarkoituksenmukainen työnjako, joka tukee alueiden osaamisen kehittämistä työelämän lähtökohdista.

Kauppakamareiden mukaan suhdanteiden ja yritysten osaamistarpeiden muutokset ovat nopeimmin havaittavissa alueilla, eri puolilla Suomea.

- Alueilla tulee olla riittävästi päätösvaltaa ja resursseja esimerkiksi muuntokoulutuksen kohdentamiseksi. Keskeistä on alueen yritysten, koulutuksen järjestäjien ja työllisyyspalveluiden tiivis yhteistyö, jolla voidaan parhaiten kehittää alueen osaamista, kilpailukykyä ja vetovoimaa, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.

Kymenlaakso teki aiheesta jäsenkyselyn

Kymenlaakson kauppakamarin maaliskuussa tehdyssä työvoimatarvetta kartoittavassa kyselyssä maakunnan jäsenyritykset toivat esille huolensa opiskelijaputken tuottavuudesta yrityksille. Vastaajista 34,4 prosenttia vastasi, että heillä on pulaa ammattiopiston tutkinnon suorittaneista työntekijöistä. Ammattikorkeakoulupohjaisista työntekijöistä on pulaa 26 prosentilla ja yliopistotason suorittaneista 15,6 prosentilla yrityksistä.

Suurimpina syinä ammattitaitoisten työntekijöiden puutteeseen oli vastaajien mielestä hakijoiden riittämätön ammattitaito, riittämätön osaavan työvoiman tarjonta alueella sekä se, että alueen oppilaitoksista ei valmistu tarpeeksi työvoimaa. Myös lisää koulutuslinjoja toivottiin. Kyselyssä tuotiin esille myös yritysten vastuu oman vetovoiman ja brändin kirkastamisesta.

Seitsemän koulutusteesiä

Kauppakamarit julkaisivat tänään koulutusteesit, joissa listataan seitsemän keinoa varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus yrityksille.

Kauppakamarit haluavat muun muassa tukea ammatillisen koulutuksen uudistuksen onnistumista, laajentaa oppisopimusten käyttöä sekä tiivistää yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä.

Kauppakamarit ovat huolissaan osaamisen rapautumisesta ja nuorten syrjäytymisestä. Kauppakamarien mukaan jokaisen nuoren tulisi saada vähintään toisen asteen koulutus. Tavoitteeseen ei kauppakamarien mukaan päästä oppivelvollisuusiän mekaanisella nostamisella, vaan ongelman ratkaiseminen vaatii resurssien suuntaamista varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.

Suomen tulevaisuuden menestys ja kilpailukyky riippuvat osaamisesta. Joustavan koulutusjärjestelmän lisäksi Suomen aktiivisesti houkuteltava korkeaa osaamista ja ammattitaitoisia työntekijöitä myös ulkomailta.

 - Osaavaa henkilöstöä ei pystytä turvaamaan yrityksille pelkästään kotimaisin voimin. Suomen oma väki ei yksinkertaisesti riitä, varsinkaan pitkällä aikavälillä. Suomen tulisi aktiivisesti ryhtyä houkuttelemaan Suomeen ulkomaalaisia osaajia, toteaa Sipola.

Kauppakamarien mukaan EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien, Suomessa työlupaa hakevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta on luovuttava. Saatavuusharkinnasta luopuminen avaisi yrityksille mahdollisuuden etsiä nopeampia ratkaisuja työvoimapulaan, parantaisi työllisyyttä sekä auttaisi taloutta kasvamaan. 

Seitsemän koulutusteesiä

  1. Joustava koulutusjärjestelmä, joka mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja nopean reagoinnin muutoksiin.
  2. Onnistunut ammatillisen koulutuksen reformi.
  3. Laajennetaan oppisopimuksen käyttöä.
  4. Tiivistetään yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän  välillä. Tavoitteeksi vahvat alueelliset osaamiskeskittymät.
  5. Pysäytetään osaamisen rapautuminen. Peruskoulu luo pohjan tulevaisuuden osaajille.
  6. Otetaan työvoimareservi tehokkaammin käyttöön.
  7. Lisätään työperusteista maahanmuuttoa  aktiivisesti.Tavoitteena kansainvälisesti kilpailukykyinen osaaminen ja houkutteleva työelämä.

Lue ja lataa tästä koulutusteesit




"Alueilla tulee olla riittävästi päätösvaltaa ja resursseja esimerkiksi muuntokoulutuksen kohdentamiseksi."
- Johanna Sipola, Keskuskauppakamari