14.6.2018

Summitissa kurkattiin tulevaisuuteen

Tekoäly ja tulevaisuuden skenaariot nousivat keskiöön kauppakamarin Kymenlaakso Summit –seminaarissa keskiviikkona.
Luennoitsijat korostivat oppimisen ja aktiivisuuden merkitystä uusien ajatusten ja teknologioiden käyttöönotossa. Usean luennoitsijan taholta tuli kehotus kouluttaa yritysten koko henkilökuntaa mieluummin etukenossa.
Seminaari kokosi satakunta kuulijaa kauppakamarin jäsenyrityksistä.


IMG 3458 kopio

 Kymenlaakso Summit pidettiin keskiviikkona Merikeskus Vellamossa.

Seminaarin puheenvuorot aloittaneen Risto E.J. Penttilän johtamassa kansainvälisten suhteiden konsulttiyrityksessä Nordic West Officessa on määritelty neljä mahdollista skenaariota maailman tulevaisuudelle.

-Skenaariot ovat mahdollisia maailmoja. Käyttämällä skenaarioita voidaan ajatella tulevaisuutta systemaattisesti. Tärkein syy tehdä skenaarioita on, että ne antavat valmiuden toimintaan, Penttilä sanoi.

Vaihtoehtoisina skenaarioina toukokuussa valmistuneessa analyysissa nähdään ns. Xin maailma, jossa markkinoita johtaa Kiina. Kybermaailmassa dominoivat muun muassa Facebook, Google ja Amazon. Muut skenaarioit rakentuvat sotatalouden tai downshiftauksen ympärille.

- Me emme voi valita mikä maailma tulee. Se tulee annettuna ja me voimme vain varautua. Nyt elämme radikaalin epävarmuuden aikaa. Ainoa keino on varautua yllätyksiin, jotta ne eivät pääse yllättämään, Penttilä tiivisti.

Mahdollisten tulevaisuudennäkymien luomisessa ja testaamisessa Nordic West Officen mukana on ollut 16 kansainvälistä yritystä Suomesta kuten Finnair, Fortum ja UPM. Prosessi kesti yhdeksän kuukautta, jona aikana kuultiin noin 70 kansainvälistä asiantuntijaa eri puolilla maailmaa. Workshopit pidettiin Oxfordissa, Singaporessa, Washington DC:ssa, Münchenissä ja Helsingissä.

IMG 3582 kopio

Aleksi Neuvonen, ajatushautomo Demos Helsingistä nosti esille moraalisen huolen työpaikkojen häviämisestä robottien käyttöönoton myötä.

- Työtä on hävinnyt koko teollistuneen yhteiskunnan olemassaolon ajan, mutta tilalle on tullut aina tuottavampia paremmin palkattuja töitä. Nyt tästä ei näy varmoja merkkejä. Siksi tärkein asia liittyy oppimiseen. Sanoisin, että ole utelias, opi ja kokeile. Yrityksissä ja organisaatioissa pitäisi työntää ihmisiä oppimaan tulevaa uutta eikä nyt tarvittavia taitoja. Tieto vanhenee, hän korosti.

IMG 3672

Fujitsu käyttää vuosittain liki 1,5 mrd euroa tutkimus ja kehitystoimintaan.

Fujitsu Finland Oy:n toimitusjohtaja Simo Leisti uskoo, että ihmisen tekemä työ ei häviä, vaan sitä voimaannutetaan teknologian avulla.

- Teknologia on ihmisen osaamisen täydentämistä. Moraali, etiikka, tarkoituksen ja suunnan määrittäminen ovat ihmisen käsissä. Samoin kokemusperäinen oppiminen, luovuus, empaattisuus ja sosiaalisuus, Neuvonen luetteli.

Tulevaisuuden työelämän vahvuuksista Neuvonen painotti luovuuden ohella digitaalisten teknologioiden ammatillista osaamista.

- Sotessa pitäisi saada neljän miljardin säästöt teknologisista säästöistä. Tähän tarvitaan monipuolisia teknologiaratkaisuja. Yksittäisenä esimerkkinä vaikkapa algoritmi ranteeseen eli ranneke, joka mittaa ja ennakoi sensorien avulla mahdolliset terveysongelmat.

- Toinen esimerkki olkoon biometrinen tunnistus. Venäläisessä koulussa oppilas tunnistautuu biometrisesti ruokailuun mennessään. Hän ei tarvitse rahaa ruokailun maksamiseen, kun laskutus hoituu suoraan ja lisäksi vanhemmat voivat seurata, mitä lapsi syö.

IMG 3706

Microsoft Oy:n Vesa-Matti Paananen totesi, että tekoäly ottaa Suomessa vielä ensiaskeleita, vaikka viimeisen kahden vuoden aikana onkin otettu isoja steppejä.

- Data on yritysten uusi öljy ja se on myös yritysten suurin ongelma tänään. Tekoälyn käyttöönotossa iso vastuu ja haaste on datan luotettavuudessa.

Paananen kannusti yrityksiä teknologisten ratkaisujen käyttöönottoon.

- Ajattele isosti, älä ala tekemään mitään Kymenlaakson juttua vaan tee saman tien globaalia. Tekoäly ei ole yrityksen johdon tai nörttiporukan juttu, se on koko henkilöstön juttu.

IMG 3721 kopio

Tekoälyn mahdollisuudet luoda kilpailykykyä Kymenlaaksoon oli Kouvola Innovationin asiantuntijan Mika Lammin aiheena.

Lammi kertoi, että Kymenlaaksossa on juuri tehty tekoälyn käyttöä koskeva tutkimus, joka odottaa vain julkaisun valmistumista taitosta.

-  Oleellista tekoälyn käyttöönotossa on, minkälaisen älyekosysteemin yrityksenne rakentaa. Tärkeää on, ketä valitsette kumppaneiksi. Kukaan ei tee sitä yksin, joten kumppanistrategia on tärppi ykkönen, Lammi vinkkasi.

- Toiseksi tärpiksi nostaisin ” low hanging fruit” –taktiikan eli lähde liikkeelle simppeleistä asioista, Lammi vastasi yleisön kysymyksiin.

IMG 3831

Tilaisuuden päättänyt CEO Ville Tolvanen, Digitalist Groupista keräsi  fläppitaululle yleisöltä tulevia avainsanoja käsiteltäväksi.

- On hämmentävä ajatus, että Kotkaan voisi roudata rekoilla työtä, mutta työtä voi luoda. Pitää nostaa esille vahvuuksia ja olla ennakkoluuloton. Jos Rovaniemellä olisi sanonut 10 vuotta sitten, että kohta Lappi on täynnä kiinalaisia, niin ne olisi vieny hullujen huoneeseen ja laittanut lepositeisiin.

Tolvanen vannoi kiertotalouden olevan tulevaisuuden mahdollisuus.

- Kaikkien pitäisi aloittaa kiertotalous. Me ollaan varmaan viimeinen sukupolvi, joka hukkaa kaiken lämmön, ilman, veden, materiaalit. Uusi ajattelu yhdistää datan ja kiertotalous on se suuri seuraava juttu.

Kymenlaakso Summitin moderaattorina toimi Kymen Sanomien päätoimittaja Heidi Ekdahl. Hänen pääkirjoituksensa voit lukea tästä linkistä.

Lisää kuvia tapahtumasta

Kuvat: Natasha Varis




Me emme voi valita mikä maailma tulee. Se tulee annettuna ja me voimme vain varautua. -Risto E.J. Penttilä, Nordic West Office