Kauppakamari 100 vuotta


Kauppakamarit juhlivat tänä vuonna – aivan kuten Suomikin – satavuotista historiaansa. Muutama rohkea liikemies lähti viemään kauppakamarihanketta eteenpäin Venäjän tsaarivallan kaaduttua, ja Alexander Kerenskin johtama väliaikainen hallitus ehti vahvistaa kauppakamariasetuksen ennen bolsevikkien nousemista valtaan Venäjällä. Kauppakamari onkin muutaman kuukauden vanhempi kuin Suomen tasavalta.

Irtautuminen Venäjästä ja itsenäistyminen oli erittäin haastava tehtävä. Maasta puuttui hallinnon kannalta monta tärkeätä instituutiota. Kauppakamarit reagoivat tähän ja ottivat nopeasti hoitaakseen mm. ulkomaankauppaan liittyviä tehtäviä. Kauppakamarit ovat siitä lähtien vastanneet elinkeinoelämän kannalta monesta tärkeästä tehtävästä, ilman että kamarit olisivat olleet osa julkista hallintoa.

Kauppakamareita yhdistävä missio on alusta lähtien ollut vapaakaupan edistäminen. Suhtautuminen vapaakauppaan on vaihdellut voimakkaasti eri aikoina, kuten suhdanteetkin. Historiasta löytyy monta tämänhetkistä tilannetta vastaavaa ajanjaksoa, jolloin pitkää vapaakaupan jaksoa on seurannut protektionismin nousu. Ja kuten aina ennenkin: emme tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Kauppakamarien tehtävä on toimia yritysten äänenä sekä alueellisella että kansallisella tasolla. Tämä on tärkeää, sillä suhtautuminen yrityksiin vaihtelee aikakaudesta toiseen – aivan kuten vapaakaupan ja protektionismin vuoristoradassa.

Haluamme juhlavuoden aikana tehdä yritysten merkityksen näkyväksi. Yritysten kontribuutio yhteiseen hyvään on paljon enemmän kuin yhteisöveron maksaminen.


Yritykset ansaitsevat kunnioitusta ja kiitoksen. Siitä haluamme kertoa juhlavuoden aikana.