if (CookieConsent::check('Analytics')) { }

8.6.2021

Kymenlaaksolaiset yritykset suht tyytyväisiä kaavoitus-, rakennus- ja ympäristölupien käsittelynopeuteen. Tilanne silti heikompi kuin muussa maassa.

Kauppakamarien kysely

17% kymenlaaksolaisyrityksistä kertoo, että kaavoitus- ja luvitusprosessi on hidastanut heidän investointejaan alueelle. Määrä on valtakunnallista keskiarvoa hieman suurempi.


”Yritysten investoinnit tuovat kuntaan työpaikkoja ja sitä myöten verotuloja. On kaikkien etu, että kaavoitus- ja luvitusprosesseista saadaan ennakoitavia ja sujuvia”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.

83 prosenttia Kymenlaakson kauppakamarin kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo, että investoinnit eivät ole viivästyneet tai peruuntuneet viranomaislupiin liittyvien syiden takia (esim. kaavoitus, rakennus- tai ympäristöluvat).

”Vaikka parannettavaa löytyykin, niin suurimmalla osalla lupaprosessit eivät ole olleet investointien esteenä Kymenlaaksossa. Tämä on ilahduttavaa palautetta yrityksiltä etenkin sitä taustaa vasten, mitä on saatu kuntarankingeista,” pohtii Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen.

Selkeimmin vastauksissa nousi esille yritysten toive kaavatasojen vähentämiseen ja nykyistä parempaan yhteistyöhön kaavoituksen valmistelussa yhdessä kunnan ja yksityisten toimijoiden välillä. Nykyisellään yritysten on vaikea ennakoida viranomaisten valmistelutyötä. Yhteistyön tiivistäminen toisi investointeihin varmuutta.

Niin sanottua yhden luukun periaatetta pidettiin parhaana tapana nopeuttaa prosesseja. Nykyään yritykset joutuvat hakemaan investoinneilleen monia eri lupia usealta eri taholta. Yhden luukun periaate yhdistäisi lupien haun yhdelle viranomaiselle.

”Kuntien kaavoitusmonopoli asettaa kuntapäättäjät paljon vartijoiksi. Oikein tehtynä alueidenkäytön suunnittelu mahdollistaa elinvoimaisen ympäristön kehittyvälle kunnalle, epäonnistuessaan investointien lisäksi karkaavat myös veroeurot”, sanoo Wood. Ennakoitavuuden ja sujuvuuden takaamiseksi kaavoituksessa tarvitaan myös vahvempaa selkänojaa, joka voidaan taata ainoastaan lainsäädännön kautta.

”Meneillään oleva maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on valitettavasti ajelehtimassa suuntaan, jonka horisontissa ei näy alueidenkäytön ketterä, yksinkertainen tai rivakasti toimiva järjestelmä, jonka avulla investointeja voitaisiin houkutella”, toteaa Wood.

Byrokratia hidasteena

Turhasta dokumenttien pyörittelystä halutaan eroon. Yritykset törmäävät yhä aikaa vievään, tarpeettomaan byrokratiaan. Yli puolet (56%) vastaajista valittaa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvästä tarpeettomasta byrokratiasta. Seuraavaksi eniten tarpeetonta byrokratiaa liittyy viranomaisvalvontaan (44%). Työllistämiseen liittyvästä turhasta dokumenttien pyörittelystä on kärsinyt 33 prosenttia vastaajista.

”Me olemme tilitoimisto ja kyllä, verottaja on nykyään pahimman luokan koulukiusaaja. Toiminta on erittäin arvaamatonta, epäloogista ja itse asiassa vastoin heidän omia ohjeitaan. Päivät menevät robottien virheellisiä päätöksiä oikoessa. Ja yleensä kun verohallinnossa tehdään virhe, yrittäjä maksaa. Kaiken maailman rahanpesurekistereistä ja ilmiantokanavista puhumattakaan. Kirjanpito alkaa olla pelkkää asiakkaiden kyttäämistä ja poliisina oloa. Aika moni alalla oleva on jo alan jättänyt tai suunnittelee vaihtoa.” (Vastaajan kommentti kyselyssä)

Kauppakamarien jäsenyrityksille tehty kysely toteutettiin keväällä 2021 ja kyselyyn vastasi 807 yritystä eri puolilta Suomea.