6.5.2020

Yritysten mielestä hallitus onnistunut koronaepidemian hoidossa hyvin, mutta talouskriisin hoidossa huonosti

Kauppakamarikysely 4.5.

Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyritykset, kuten kansalaiset yleensäkin, näkevät, että hallitus on onnistunut koronaepidemian hoidossa hyvin.
Sen sijaan samat yritykset näkevät hallituksen pääosin onnistuneen huonosti koronatoimiin liittyvän talouskriisin hoidossa.


Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyritykset, kuten kansalaiset yleensäkin, näkevät, että hallitus on onnistunut koronaepidemian hoidossa hyvin. Keskuskauppakamarin kyselystä selviää, että 74 prosenttia kymenlaaksolaisyrityksistä pitää hallituksen toimia melko tai erittäin hyvinä yleisessä koronaepidemian hoitamisessa. Valtakunnallinen vastaava luku on 78%.

Sen sijaan samat yritykset näkevät hallituksen pääosin onnistuneen huonosti koronatoimiin liittyvän talouskriisin hoidossa. Kymenlaakson yrityksistä kolmannes (32 % ja valtakunnallisesti 27%)  pitää hallituksen toimia melko tai erittäin onnistuneina koronaepidemian aiheuttaman talouskriisin hoitamisessa. Lähes puolet eli 45% (valtakunnallisesti 55%) yrityksistä kokee, että hallitus on hoitanut talouskriisiä melko tai erittäin huonosti.

”Tämä on vakava viesti hallitukselle, joka tänään kokoontuu miettimään koronakriisin taloudellisia vaikutuksia ja tukitoimia pahiten kärsineille aloille sekä taloudellista exit-strategiaa koko Suomelle. Samat yritykset, jotka ovat tyytyväisiä hallituksen toimiin epidemian hoitamisessa, ovat tyytymättömiä epidemian aiheuttaman talouskriisin hoitoon, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Lähes kaikki toimialat ovat keskimäärin yhtä tyytyväisiä tai tyytymättömiä hallituksen toimintaan. Yksi toimiala kuitenkin erottuu joukosta: majoitus- ja ravitsemustoiminnassa jopa liki 80 prosenttia yrityksistä on sitä mieltä, että hallitus on onnistunut talouskriisin hoidossa melko tai erittäin huonosti.

Romakkaniemi korostaa, että yritykset eivät ole vain tyytymättömiä hallituksen toimiin vaan antavat myös ruusuja epidemian yleiseen hoitoon.

Yritysten näkymät myös Kymenlaaksossa edelleen erittäin synkät

Kauppakamarien kysely on neljäs yrityksille kohdistettu kysely koronakriisiin liittyen. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Mauri Kotamäen mukaan yrityskentän tilanne on kyselyn perusteella nyt vaikea, mutta vakaa.

Kyselystä selviää, että Kymenlaaksossa koronavirus on vaikuttanut 81 prosenttiin yrityksistä. Kaksi viikkoa sitten tehdyssä kyselyssä vielä useampi (88%) vastasi epidemian vaikuttavan jollain tavalla yrityksen toimintaan.

Liikevaihto on vähentynyt 77 prosentilla yrityksistä, pysynyt ennallaan tai kasvanut viidenneksellä vastaajista (23%).

Yhä useampi yritys (86%) pelkää liikevaihdon laskevan touko-kesäkuun aikana. Sen odottaa pysyvän ennallaan tai kasvavan 14%.

Henkilöstön määrän suhteen yritykset jakautuvat selkeästi kahtia. Noin puolella henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan tai jopa kasvanut (53%), vähentynyt 47 prosentilla eli lähes puolella yrityksistä. Lähes tai täysin (75-100%) se on vähentynyt 7 prosentilla. Henkilöstön määrän arvelee pysyvän ennallaan tai kasvavan 49 prosenttia ja noin puolet vastaajista (47%) arvelee sen vähenevän touko-kesäkuun aikana.

Konkurssiriskin suhteen yritysten vastaukset ovat koko seurantajakson ajan maaliskuun lopusta toukokuun alkuun pysyneet melko samana. Nyt 5.5. toteutetussa kyselyssä konkurssiuhka leijui neljänneksen yllä (25%), ja 75 prosentilla ei ole konkurssiuhkaa koronaviruksen takia näkyvissä.

Kiireellisiä toimia työpaikkojen pelastamiseksi

Keskuskauppakamari on esittänyt konkreettisia keinoja, joilla yrityksiä voidaan tukea niin, että suomalaisten työpaikat ja hyvinvointi voidaan turvata mahdollisimman hyvin kuilun yli. Näitä keinoja ovat muun muassa:

  • Tyel, YEL sekä sairas- ja työttömyysvakuusmaksujen ottaminen akuutin kriisin ajaksi valtion kannettavaksi. Kustannus reilu miljardi euroa kuukaudessa.
  • Hallituksen päätöksillä toiminnan menettäneiden alojen, kuten ravintoloiden, hotelli- ja matkailualan sekä tapahtuma- ja messujärjestäjien riittävä suora tuki. Vähintään 500 miljoonaa.
  • Verojen ja maksujen koroton lykkäys sekä nopeutetun lomautus- ja yt-menettelyiden jatkaminen kuluvan vuoden loppuun saakka.