10.11.2023
Kymenlaaksoon 9 miljoonan euron kehittämispaketti
Valtioneuvosto on myöntänyt 9.11.2023 päätöksellään Kymenlaaksolle 9 miljoonan euron arvoisen kehittämispaketin äkillisen rakennemuutostilanteen hoitoon.
Uuden kasvun avaimia alueella etsitään Etelä-Kymenlaaksossa erityisesti akkuteollisuudesta ja Pohjois-Kymenlaaksossa elintarvikesektorilta.
Rahoituksesta 3,8 miljoonaa euroa on tarkoitettu kohdennettavaksi akkuteollisuuteen Kotka-Haminassa. Tavoitteena on kansainvälisen akkutoimialan merkittävä teollinen keskittymä. Akkuteollisuutta alueella rahoittaa myös Business Finland.
Elintarvikesektorin kehittämiseen Kouvolan alueella kohdistetaan 2,2 miljoonaa euroa. Yritysten kasvua tuetaan etenkin TKI-toimintaan panostamalla, korkeakouluyhteistyöllä ja yritysten kansainvälistymisen kautta.
- Toteutuessaan näillä hankkeilla olisi merkittäviä aluetaloudellisia ja työllisyysvaikutuksia. Uusia alkuja on nähtävissä, mutta ne eivät lähde lentoon itsestään. Tarvitaan paljon työtä ja yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, hallinnollisten ja alueiden rajojen yli, arvioi elinkeinoministeri Wille Rydman.
Kymenlaakson kauppakamarissa uutinen 9 miljoonan euron kehittämisavusta otettiin ilolla vastaan. Toimitusjohtaja Marika Kirjavainen korostaa, että tämä on hyvä alku ja Kymenlaakson vaikea tilanne on nyt konkreettisesti huomioitu myös ministeriöissä.
- Sekä akkuteollisuus että elintarviketeollisuuden kasvu tuovat toteutuessaan uusia työpaikkoja, lisäksi on huomioitava kasvun tuottama lisäarvo alihankintaketjun yrityksille, Marika Kirjavainen sanoo.
Kymenlaakson pitkään jatkunut rakennemuutos kärjistyi vuoden 2023 aikana useiden isojen yritysten muutosneuvotteluihin, toimintojen siirtämiseen ja lakkauttamiseen. Stora Enso päätti kesäkuussa Sunilan sellutehtaan lakkauttamisesta ja Anjalan tehtaan toisen paperikoneen sulkemisesta. Pohjois-Kymenlaaksoon on tullut työpaikkamenetyksiä myös elintarviketeollisuuteen.
Kymenlaaksossa aluetalouteen vaikuttaa myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Sodan ja Venäjän rajan sulkeutumisen vaikutukset ovat huomattavat useilla toimialoilla, etenkin metsäteollisuudessa, logistiikassa ja matkailussa, sanotaan valtioneuvoston tiedotteessa.
Akkuklusteria kehitetty jo usean vuoden ajan
Etelä-Kymenlaaksossa on kehitetty akkuklusteria jo muutaman vuoden ajan ja kaikki merkit viittaavat siihen, että alueelle on syntymässä kansainvälisestikin merkittävä akkuteollisuuden keskittymä, kerrotaan Cursorista.
Toteutuessaan akkutehtaat työllistävät satoja tai jopa tuhansia työntekijöitä alueella ja houkuttelevat uusia osaajia maakuntaan.
Elintarvikealan koulutus kasvaa Kouvolassa
Pohjois-Kymenlaaksoa koettelee elintarvikeyhtiö Fazerin ilmoitus siirtää kaurajuomatuotteiden valmistus Korialta Ruotsiin. Muutosneuvottelut saattavat johtaa 93 vakituisen työsuhteen päättymiseen Suomessa.
Suurimpia elintarvikealalla toimivia yrityksiä Kouvolassa ovat Finnish Food Factory, Hoviruoka, Vaasan leipomo ja Kouvolan Lakritsi.
Kouvolassa on panostettu vahvasti yrityslähtöisiin elintarvikealan koulutuksiin. Ne tuottavat alalle uutta tutkimus- ja kehitystoimintaa. Xamkin Kehittyvä elintarviketekniikka -insinöörikoulutuksen ensimmäinen ryhmä aloitti opiskelun elokuussa. LUT-yliopiston elintarviketekniikan maisteriohjelman koulutus on kynnistymässä syksyllä 2024. Food Processing Technology -maisteriohjelma keskittyy ruoantuotannon jalostusteknologioihin ja yksikköprosesseihin.
Elintarvikeala sai positiivisia uutisia tällä viikolla, kun Luomuliitto palkitsi Kouvolan Oravalassa toimivan luomuviljelijän ja yrittäjän Tommi Hasun yrityksen Luomu-Mattisen Vuoden luomuyritys -palkinnolla. Luomuliitto halusi palkintovalinnalla nostaa esille nautakarjan keskeisen merkityksen luomutuotannossa. Karjanlantakomposti on tärkeä osa luomutilan ravinnehuoltoa typensitojakasveja sisältävien nurmien lisäksi ja lisäksi kustannustehokas ravinne.
Positiivinen uutinen oli myös kouvolalaisen ravintoloitsijan Susanna Kurvisen valinta lokakuussa valtakunnallisen Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry:n uudeksi hallituksen jäseneksi.
Lisää tukitoimia valmisteilla ministeriössä
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee Kotka-Haminan seutukunnan siirtoa korkeamman tuen I-tukialueeksi aluetukikartan väliarvioinnissa. Korkeammaksi tukialueeksi siirtäminen tarkoittaisi mahdollisuutta myöntää yritysten investointeihin korkeampaa avustusta. Toteutuessaan muutos edellyttää myös EU-komission hyväksyntää.
Kymenlaakson rakennemuutostilanteen tukeminen limittyy osaksi laajempaa itäisen Suomen elinvoiman vahvistamista.
- Työ- ja elinkeinoministeriössä on parhaillaan käynnissä itäisen Suomen ohjelmatyön valmistelu. Tämä jatkaa ja konkretisoi kesällä 2022 tehtyä itäisen Suomen visiotyötä. Erityisenä painopisteenä itäisen Suomen visiotyön jatkossa on alueellisen kasvun ja investointien tukeminen, ministeri Rydman kertoo.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan itäisen Suomen ohjelmatyöhön vaikuttaa myös hallituksen valmistelussa oleva teollisuuspoliittinen strategia. Pyrkimyksenä on investointien houkutteleminen vakaalla ja kilpailukykyisellä toimintaympäristöllä.
Ministeriössä valmistellaan myös EU:n alue- ja rakennepoliittisen ohjelman rahoitusjakauman tarkistamista siten, että Kymenlaakson EAKR-rahoitus kasvaa 20 % vuosina 2024-2027. Muutos tarkoittaa yhteensä 2,2 miljoonan euron lisäystä.
ÄRM-SUUNNITELMA LOKAKUUSSA KYMENLAAKSON TOIMIJOILTA VALTIONEUVOSTOLLE
Sunilan tehtaan sulkeminen ja useat muut tuotantolaitosten sulkemispäätökset ja sopeuttamistoimet maakunnassa johtivat tarpeeseen laatia äkillisen rakennemuutoksen ÄRM-suunnitelma. Kymenlaakson liitto kokosi alueen toimijat saman pöydän ääreen, jonka tuloksena syntyi yhteinen näkemys tilannekuvasta sekä suunnitelma maakunnan uudistumispotentiaalista ja toimenpiteistä rahoitustarpeineen.