if (CookieConsent::check('Analytics')) { }

26.3.2021

j.Kr. (jälkeen koronan), osa II

Ari-Pekka Saari, varatoimitusjohtaja, Steveco

Millaiseen arkeen koronan jälkeen heräämme – kysymys pyörähtää väkisinkin mielessä. Uusi arki on aikanaan osin erilainen. Vaan kuinka paljon ja mikä lienee toisin?


Kevään muutamassa viikossa tapahtunut rajojen sulkeutuminen ja kriittisten tarvikkeiden kauppaan ilmaantuneet häiriöt osoittavat, kuinka välttämätöntä on huolehtia myös perusomavaraisuudesta.

Tänään pitäisi olla selvää, ettemme voi luottaa tarvikkeiden häiriöttömään saatavuuteen maailmankaupan kautta. Huoltovarmuus liittyy ruuan ja rokotteiden lisäksi myös energian varmuusvarastoihin sekä Suomen lipun alla olevista ja tavarareitit varmistavista laivoista huolehtimiseen. Ehkäpä nyt ymmärretään paremmin myös kansallisen lentoyhtiön merkitys.

Pikkuisesta pirulaisesta on tullut jopa maailman mannerlaattoja heiluttelemaan kykenevä muutostekijä. Epidemiologeista on tullut kunkkuja ja WHO:sta paavillinen organisaatio. Aika tulee näyttämään, olivatko tegnellit, fauchit ja salmiset viisaita visionäärejä vai harhaanjohtajia.

Tilanne on osoittautunut herkulliseksi niin sanotuille kaiken maailman dosenteille ja maailmanlopun saarnaajille. Hurjille ja pelottaville skenaarioille on aina omat kuulijakuntansa. Luontostalinistit sanovat, että luonto kostaa nyt kaltoin kohtelunsa pahoille ihmisille; etenkin lihansyöjille.

Korona-haaste taitaa olla tämän sukupolven Apollo-projekti. Se on opettanut meille, että ihmiskunta kykenee pakon edessä ja tieteen avulla ratkaisemaan vaikeatkin ongelmat.

Vain yhdeksänkymmentä vuotta sitten kukaan ei ollut edes nähnyt yksittäistä virusta. Nyt koronavirus on rekonstruoitu aina yksittäisten atomien paikkoja myöten. Tehokkaita rokotteita on kehitetty nopeammin kuin koskaan aikaisemmin.

Mieleeni tuli sarjakuva, jossa ikipessimisti Jaska Jokunen ja ikipositiivinen Ressu-koira istuvat laiturilla.

Jaska murehtii ja sanoo Ressulle, että ”jonain päivänä me kaikki kuolemme”

Ressu vastaa: ”Niin, mutta kaikkina muina päivinä me emme kuolekaan”.

Tyhjentävää vastausta otsikon kysymykseen minulla ei valitettavasti ole. Minulla on vain liuta lisäkysymyksiä. Milloin on koronan jälkeen? Onko se ehkä kahden vuoden päästä? Mitä on sillä välin tapahtunut? Onko Suomi jouduttu sulkemaan uudestaan? Jos on jouduttu, kuinka moni yritys on jaksanut jälleen nousta? Kuinka moni yritys on keksinyt jotain uutta ja pystyy näyttämään keskisormea koko koronalle?

Yksi vastaus minulla on. Etätyö on tullut toimistotöihin jäädäkseen. Toimitilakysymykset pohdituttavat ja puhuttavat melkein kaikkia yrityksiä. Moni miettiikin tällä hetkellä, millaisissa olosuhteissa haluaa ottaa vastaan seuraavan yhteiskuntaa ravisuttavan kriisin.

Vuodenvaihteen jälkeen monissa perheissä on mietitty mahdollista lomakohdetta. Tänä vuonna moni suunnannee viime kesän tapaan jälleen luontoretkille, mökeille ja muille paikoille, jossa saa olla ulkoilmassa ja vähäisillä kontakteilla.

Kymenlaakso tarjoaa mitä mainioimmat puitteet sekä lomailuun että etätyön tekemiselle. Täällä voit samalla asua väljästi ja edullisesti luonnon lähellä hyvän palvelutarjonnan keskellä. Täältä pääsee nopeasti käymään varsinaisella työpaikalla silloin tällöin, oli se työpaikka sitten pääkaupunkiseudulla tai jossain seudulla.

Meidän täytyisi nyt vain saada näitä asioita miettivät ihmiset ymmärtämään tämä asia. yhtenäisenä Kymenlaaksona.

Ari-Pekka Saari
Logistiikan alan valiokunnan puheenjohtaja
Kymenlaakson kauppakamari
Varatoimitusjohtaja
Steveco Oy