EU:n kilpailukyky ratkaisee
Europarlamenttivaaleissa kesäkuussa ratkaistaan EU:n suunta. EU tarvitsee kipeästi kasvua ja kilpailukykyä sekä innovaatioita ja osaamista pärjätäkseen kiristyvässä globaalissa kilpailussa.
EU-vaalit ovat merkittävät, sillä EU-politiikka ratkaisee monin tavoin myös suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Suomi on ollut yksi EU:n sisämarkkinoiden suurimmista hyötyjistä. EU:n ja Suomen menestys kulkevat käsi kädessä.
EU:n tavoitteet siirtymisestä kestävään talouteen ja hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä ovat kannatettavia. Viime vuosina EU:n vihreän kasvun ohjelma on kuitenkin tarkoittanut sääntelytulvaa, joka vaatii seuraavaksi sulattelua. Samalla kun kurssi ilmastopolitiikassa on pidettävä, on seuraavan Euroopan komission keskityttävä jo säädetyn lainsäädännön toimeenpanoon ennemmin kuin uuden regulaation valmisteluun.
Yrityksille on annettava aikaa soveltaa vihreään siirtymään, digiin ja dataan liittyvää sääntelyä. Sääntelyn yhteisvaikutuksia on analysoitava, turhia raportointivelvoitteita purettava ja lainsäädäntöä virtaviivaistettava. Lainsäädännön yhdenmukainen toimeenpano jäsenmaissa on varmistettava.
Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii mittavia investointeja yrityksiltä. Regulaation sijaan seuraavalla eurovaalikaudella onkin keskityttävä siihen, kuinka EU pystyy parantamaan kilpailukykyään ja houkuttelemaan investointeja. EU:n on oltava kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille ja innovaatioiden synnyttämiselle. Yrittämisen ja työllistämisen Euroopassa on oltava kannattavaa.
EU:n ilmastopolitiikassa kilpailukykyä on parannettava lisäämällä päästövähennyskeinojen markkinaehtoisuutta ja teknologineutraaliutta. Kustannustehokkuus on huomioitava paremmin keinoista päätettäessä samoin kuin jäsenmaiden erityispiirteet. Jäsenmaille on myös annettava enemmän vapautta löytää itselleen sopivimmat keinot päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Ydinvoima on nostettava vahvemmin mukaan keinovalikoimaan päästöttömänä vaihtoehtona.
Eurooppa tulee kilpailemaan tulevina vuosina globaalisti investoinneista, osaavasta työvoimasta, teknologiajohtajuudesta sekä raaka-aineista. Menestyminen kilpailussa vaatii, että EU ammentaa omista vahvuuksistaan ja varmistaa EU:n sisämarkkinoiden toimimisen. EU:n sisäisestä valtiontukikilpailusta on palattava yhteisiin pelisääntöihin ja sisämarkkinoita haittaavia kaupan esteitä on edelleen purettava.
Protektionismin nostaessa globaalisti päätään EU:n on jatkettava aktiivista kauppapolitiikkaa ja avattava markkinoita eurooppalaisille yrityksille.
Viime vuosina EU-lainsäädäntö on liian usein yllättänyt Suomen. Hallitusohjelmassa tähän ongelmaan on tartuttu ja hallitus on lähtenyt terävöittämään Suomen ennakkovaikuttamista EU:ssa. Ennakkovaikuttamista on parannettava tulevalla eurovaalikaudella. Suomalaisten ratkaisujen on yhä useammin päädyttävä EU:n ratkaisuiksi.
Johanna Sipola
Johtaja, Keskuskauppakamari
