Kymenlaakson kauppakamari vaatii: Kaksi ympärivuorokautista päivystystä ja keskussairaala säilytettävä Kymenlaaksossa

Kymenlaakson kauppakamari lähetti Sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon, jossa kritisoidaan ministeriön alaisen työryhmän laatiman sairaala-ja päivystysselvityksen ehdottamia toimenpiteitä.

Kymenlaakson kauppakamari yrityksiä ja elinkeinoelämää laajasti kattavana edustajana pitää esityksiä mahdottomina hyväksyä asukkaiden yhdenvertaisuuden ja maakunnan elinvoiman kannalta. Toteutuessaan esitykset johtaisivat Kymenlaakson kurjistumiskehitykseen ja elinvoimaisuuden heikkenemiseen ja heikentäisivät vakavasti ja laajasti Kymenlaakson elinvoimaa ja kehitystä.

Kymenlaakson kauppakamari painottaa, että Kymenlaaksossa tulee olla jatkossakin keskussairaala ja kaksi ympärivuorokautisesti toimivaa päivystystä.

Painavat perustelut

Sairaala-ja päivystysselvityksen vaikutukset alueen elinvoimaan olisivat toteutuessaan valtavia ja moninaisia. Esitetyt palveluiden karsimiset vaikuttaisivat negatiivisesti investointeihin ja yritysten toimintaan.

Kymenlaaksossa on vireillä paljon uusia, positiivisia elinkeino-ja investointinäkymiä, kuten datakeskus- ja akkuteollisuushankkeet. Globaalit teknologiapainotteiset megatrendit, kuten puhtaan siirtymän hankkeet, tuovat alueelle myönteisiä näkymiä ja kääntävät väestökehitystä paremmalle uralle.

Kun puhutaan alueen veto-ja pitovoimasta, hyvinvointipalveluilla on suuri merkitys. Alueen maine  vaikuttaa huomattavasti niin kotimaisten kuin ulkomaisten sijoittajien investointihalukkuuteen ja taloudelliseen toimintaympäristöön. Palvelujen heikentämisen kerrannaisvaikutukset olisivat laajoja koko Kymenlaakson alueeseen ja sen elinvoimaisuuteen.

Elinkeinoelämän toimijat, yritykset ja työllistävät organisaatiot tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja palveluita työntekijöilleen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden karsimisen myötä yrityksien osaavan työvoiman saanti vaikeutuisi huomattavasti, ja muuttoliike ehtyisi.

Lääkäreiden ja hoitohenkilöstön perus-ja erikoistumiskoulutus tapahtuu paljolti hyvinvointialueilla ja keskussairaaloissa. Työvoima siirtyy opiskelu-, harjoittelu-ja työpaikkojen perässä. Sairaalaselvityksen ehdotuksien myötä henkilöstö siirtyisi muualle ja verotulot näiltä osin ehtyisivät. Tutkitusti sairaanhoito-opiskelijoista suurin osa jää harjoittelupaikkakunnilleen töihin ja perustamaan perheen. Koko alueen houkuttelevuuden kannalta sairaalat, joissa on mahdollista tehdä monipuolista harjoittelua, ovat koko Kymenlaakson alueelle ja sen jatkolle elintärkeitä.

Synnytyksien siirtäminen maakunnan ulkopuolelle romahduttaisi lapsiperheiden muuttohalun Kymenlaaksoon ja vauhdittaisi nuorten ikäluokkien poismuuttoa alueelta.

Kymenlaakso sijaitsee geopoliittisesti poikkeuksellisessa ja Suomen turvallisuuden varmistamisen kannalta tärkeässä paikassa, jonka elinvoiman heikkeneminen on turvallisuusriski koko maalle. Kun Suomen ja koko Euroopan turvallisuustilanne on järkkynyt ja jännittynyt, on entistä tärkeämpää huolehtia Suomen itärajan aluepoliittisesta ulottuvuudesta. Raja-alueen elinvoiman heikentyminen, palveluiden ja väestönkehityksen romahtaminen johtaisi sellaisen turvallisuustyhjiön syntymiseen itärajalle, jota ei korkeimmallakaan muurilla tai aidalla korjata. Hyvinvoiva ja elävä Itä-Suomi on parasta ja toimivinta turvallisuuspolitiikkaa. Kymenlaakson sairaala-ja terveydenhuoltotoiminnot itärajan läheisyydessä ovat merkittävä osa kriisivalmiutta.

Kymenlaaksossa on suuronnettomuuden riskitekijöitä enemmän kuin missään muualla Suomessa. Suomen suurin vientisatama edellyttää toimivia ja nopeasti paikalle saatavia sosiaali-, terveys-ja pelastustoimen palveluita. Kymenlaakson alueella toimii paljon kemianteollisuuden toimijoita ja satama-alueella käsitellään ja säilytetään poikkeuksellisen paljon vaarallisia kemikaaleja. Suuronnettomuuksien riski on korkeampi kuin muissa satamissa.

Kouvola on Suomen merkittävimpiä rautateiden risteysasemia, jonka ratapihan kautta kulkevat maan suurimmat kemikaalikuljetukset. Ratapiha sijaitsee kaupungin ytimessä ja samalla ratapihalla kulkee myös henkilöliikenne.

Kauppakamari pitää merkittävänä puutteena, että sairaalaselvityksestä puuttuvat euromääräiset vaikutusarviot. Toteutuminen esitetyllä tavalla vaikuttaisi kustannusten nousuun – ei säästöihin.

Kymenlaakson kauppakamari edustaa muun muassa maakunnan suurta metsä- ja kemianteollisuutta, elintarvike- ja laajaa vientisektorin teknologiateollisuutta, kaupan ja palveluiden suuryrityksiä, maan suurinta vientisatamaa sekä kuutta kaupunkia tai kuntaa. Maakunnassa toimivat LUT-yliopisto, maan suosituin ammattikorkeakoulu Xamk sekä isot ammattioppilaitokset ja vapaan sivistystyön laitokset.

Sosiaali-ja terveyspalvelut ovat kriittinen elinvoimakysymys näille kaikille tahoille.

Kymenlaakson kauppakamari painottaa, että Kymenlaaksossa tulee olla jatkossakin keskussairaala ja kaksi ympärivuorokautisesti toimivaa päivystystä.

Olemassa olevien palveluiden heikentäminen veisi pohjan koko maakunnan kasvulta ja tulevaisuuden näkymiltä.

Kategoriat:Maakunta, Kymenlaakso, Sosiaali- ja terveydenhuolto