Tuoreen pullan tuoksu leijailee nenään heti puoli kahdeksalta, kun Kymen Paviljongin ovet avautuvat. Aamukahvijonossa asiakkaat aprikoivat, ottaisivatko pullaa vai mustikkapiirakkaa? Valinnan tekee vaikeaksi toinen toistaan houkuttelevammat vaihtoehdot.
Jauhopeukalona keittiön puolella häärii yritykseen kesätyöntekijäksi palkattu saksalainen leipuri Thomas. Hän ei ole yrityksen ainoa ulkomaalaistaustainen työntekijä, sillä työkaverina on kolumbialainen kokki Johan.
– Johan tuli kokiksi viime vuonna tilanteessa, että hakemusten kautta ei oltu saatu rekrytoitua ketään. Sitten sain puhelun Mäkikylän vastaanottokeskuksesta, että siellä on turvapaikanhakijana ammattitaitoinen kolumbialainen kokki Johan. Pyysin hänet käymään ja totesin, että tarjolla on ulkomaalaistaustainen työntekijä, joka ei puhu suomea, mutta on erittäin motivoitunut ja koulutettu alan ammattilainen. Palkkasin hänet saman tien, kertoo Kymen Paviljongin yrittäjä, toimitusjohtaja Lauri Leskinen.
Ravintola-alalla huutava työvoimapula
Yrityksen omistajalla Lauri Leskisellä on kahvila-ravintola Kymen Paviljongin lisäksi kahvila-ravintola Kuninkaanportti Hartolassa. Ala on hyvin työvoimavaltainen ja juuri nyt osaavista työntekijöistä on huutava pula. Moni alan ammattilainen lähti koronaepidemian aikana muihin töihin.
– Viime vuonna työpaikkailmoituksemme oli avoinna yhdeksän kuukauden ajan. Neljä hakijaa tuli työhaastatteluun. Heistä kolmelle tarjottiin vakipaikkaa, mutta kukaan ei ottanut paikkaa vastaan, Leskinen kertoo.
Kahvila-ravintolayritysten toimimisen ovat pelastaneet ulkomaalaistaustaiset työnhakijat. Hartolassa Leskisellä on kahdeksan ulkomaalaistaustaista työntekijää, jotka tulevat Virosta, Ukrainasta, Kamerunista ja Myanmarista.
Kouvolassa Leskisellä on kahdeksan vakituista työntekijää ja 10 kesätyöntekijää. Heistä kolumbialainen kokki Johan on vakituisessa työsuhteessa ja saksalainen leipuri Thomas kesätyöntekijänä. Johanin avovaimo Angelica työskentelee kiireapulaisena ja hoitaa tiskausta, tarjoiluja ja siivouksia.
Leskinen toteaa, että heillä on sinänsä hyvä tilanne, sillä työvoiman vaihtuvuus on lähes nolla. Joukkoon mahtuu yksi yli 30-vuotinen työsuhde ja useampia yli 20-vuotisia työsuhteita. Lisää työvoimaa on tarvittu pääasiassa liiketoiminnan kasvusta johtuen.
Vastuullinen yrittäjä on työntekijän tukipilari
Kauppakamarit kouluttavat yrityksiä vastuulliseen liiketoimintaan, mikä tarjoaa yrityksille myös selkeän kilpailuedun. Maailma muuttuu ja vastuullinen yritys varmistaa tulevaisuuden toimintaedellytykset ja tarttuu vastuullisuuden tuomiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
Kymen Paviljongin yrittäjä Lauri Leskinen on auttanut työntekijöitään muun muassa turvapaikan hakuprosessissa.
– Johanin ja Angelican kanssa matkustin Lappeenrantaan Migrin aluetoimistoon. Heillä on työluvat, joiden turvin he voivat työskennellä Suomessa, mutta turvapaikkahakemukset ovat vielä käsittelyssä.
Kun kyseessä on turvapaikanhakija, niin vakituinen työsuhde parantaa hänen mahdollisuuksiaan jäädä Suomeen. Työnantajalle olisi ollut edullisempaa tehdä määräaikainen työsopimus, mutta Leskinen halusi tukea hyvän työntekijänsä hakemuksen käsittelyä, joten hän solmi vakituisen työsopimuksen.
– Johan on oikein ihannetyöntekijä. Hän on motivoitunut työstään ja halukas integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaimonsa Angelica opiskelee ja toimii meillä kiireapulaisena, Leskinen sanoo ja korostaa, kuinka paljon yritys tarvitsee heitä.
– Haluan ehdottomasti pitää heidät. He ovat nyt asuneet Suomessa vuoden verran, puhuvat auttavasti suomea ja tekevät joustavasti töitä. Johan on vieläpä keittiöalan ammattilainen. Suomen pitäisi kiittää, että he tulivat tänne eikä toisinpäin vaikeuttaa oleskelua. Ravintola-alalla on huutava työvoimapula, me tarvitaan tällaisia työtä tekeviä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, jotta yritykset pyörivät, Leskinen korostaa
Kieliongelmiin monenlaisia ratkaisuja
Kauppakamarin viime syyskuussa toteutetussa kyselyssä yritykset sanoivat suurimpana esteenä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytointiin olevan hakijoiden puutteelliset suomenkielen taidot.
Keinoja on pitänyt keksiä Kymen Paviljongissakin.
– Mun 20 sanaa espanjaa, Google Translator ja elekieli on olleet hyvät apukeinot, Leskinen naurahtaa.
Kolumbialainen Johan on heillä ensimmäinen työntekijä, joka ei puhu edes englantia.
– Alkuun suomen kieltä taitamattoman henkilön tuominen työyhteisöön vähän jännitti, Leskinen tunnustaa.
– Työntekijöistämme osa puhuu englantia, osa ei, joten tämä on ollut uuden oppimista täälläkin. Mutta tämä on suunta tulevaisuudessa ja tähän pitää tottua. Jokaiselle tulee joskus ensimmäinen kerta kohdata työkaverina ulkomaalaistaustainen henkilö. Ihmiset tulevat erilaisista lähtökohdista ja se on tulevaisuutta, Leskinen painottaa.
Ravintola-alalla on erityisen tärkeää huomioida allergiat ja ruoka-ainerajoitteet. Tähän Kymen Paviljongilla ja Kuninkaan Portissa on varauduttu niin, että jokaisessa työvuorossa työskentelee suomenkielentaitoinen työntekijä, joka varmistaa annosten ja leivonnaisten raaka-aineet.
Johan on käynyt suomen kielen alkeiskurssia, ja hänen vaimonsa opiskelee lähihoitajaksi, joten kielitaito perheessä karttuu pikkuhiljaa.
Leipuri Saksasta
Kesäkuun alussa Kymen Paviljongin työyhteisö sai toisen kansainvälisen jäsenen, kun saksalainen Thomas aloitti leipurina. Hän on asunut Suomessa jo pari vuotta sitten ja hyvien kokemusten saattelemana tuli nyt uudestaan vaimon ja lapsen kanssa.
– Thomas saatiin töihin avoimen työpaikkahaun kautta. Avoinna olevaan leipurin tehtävään tuli kymmenkunta hakemusta, joista muutama pyydettiin haastatteluun. Lopulta Thomas ammattileipurina sai paikan.
Leskinen korostaa Thomaksen kohdalla ammattitaidon ja motivaation lisäksi liiketoiminnan lainalaisuuksien ymmärtämistä.
– Laadun lisäksi hän ymmärtää vilkkaan kahvilan hektisen tahdin. Tuotteita pitää syntyä nopeaan tahtiin, ja kaikki myydään, mitä valmistuu, Leskinen sanoo.
Pelisäännöt selviksi heti alussa
Kesäaikana Lauri Leskisen yritykset työllistävät lähes 40 työntekijää. Erilaisista kulttuureista tulevien työntekijöiden kohtauttaminen haastaa myös työnantajaa.
Lauri Leskinen työskenteli ennen yrittäjän uraansa japanilaisessa yrityksessä Helsingissä. Tämä kouli kansainvälisen työyhteisön toimintatapoihin. Vaihto-oppilasvuosi Buenos Airesissa opetti espanjan kieltä ja kasvatti ymmärrystä latinokulttuuriin.
– Ihmiset tulee erilaisista lähtökohdista, mutta työyhteisössä on sopeuduttava firman pelisääntöihin. Ei voi pelata jalkapalloa pesäpallon säännöillä. Joskus ulkomaalaistaustaiselle työntekijälle on yllätys, että hänen pitää itse järjestää kulkuvälineensä työpaikalle, tai ettei hän voi perjantaina ilmoittaa, että hänellä onkin lastenhoitovuoro viikonloppuna. Yhteisten pelisääntöjen omaksuminen on tärkeää, jotta työyhteisön henki säilyy hyvänä ja työt sujuvat, Leskinen korostaa.
Lauri Leskinen on onnistunut selättämään erilaisista kulttuuritaustoista kumpuavat haasteet avoimella keskustelulla työntekijöiden kanssa.
– Työsuhteen alussa käymme läpi esimerkiksi suomalaista sopimiskulttuuria, työajoista kiinnipitämistä ja uskontojen vapautta. Aloittavan työntekijän perehdyttäminen ottaa aikaa kansalaisuudesta riippumatta ja on varauduttava siihen, että täysiä tehoja ei saada ihan heti irti. Se ottaa aikansa, hän sanoo.
Syrjintää ei Leskisen omistamissa yrityksissä hyväksytä missään muodossa.
– Ja jos tulisi, niin siihen puututtaisiin heti, hän sanoo.
Myös vakioasiakkaat ovat huomioineet uudet työntekijät, ja olleet hyvällä tavalla kiinnostuneita heidän elämänkohtaloistaan. Rasistisia huomautuksia hän ei ole kuullut.
Erilaiset kulttuurit ovat rikkaus myös työyhteisöille.
– Me tarvitaan heitä tänne töihin, niinkuin koko Suomeen. Oli ulkomaalainen tai suomalainen, mutta kun on motivoitunut tyyppi, niin hänestä on mihin vaan, Leskinen sanoo.
