Kymenlaaksolaiset pitävät maakuntaansa viihtyisänä ja turvallisena. Vetovoimaa uusien asukkaiden saamiseksi tarvitaan lisää.
Kymenlaakson kauppakamari, Cursor , Kouvola Innovation ja Kymenlaakson liitto teettivät T-Medialla mainetutkimuksen, jossa mitattiin Kymenlaakson veto- ja pitovoimaa.
– Pitovoimalla mitataan, kuinka mielellään vastaajat asuvat ja työskentelevät alueella. Ja jos aluetta haukutaan tai tulee mainetöyssy, niin ollaanko alueen puolesta ja puolustetaan sitä, kuvaili tutkimuksen tehnyt asiantuntija Andrei Sergejeff T-Mediasta.
Tutkimuksessa oli kuusi eri kriteeriä, joita tarkasteltiin. Nämä olivat sijainti, palvelut, ympäristö, taloudellinen elinvoima, yhteisö ja kustannusrakenne.
Tulokset osoittavat, että alueen asukkaat arvostavat Kymenlaaksoa asuinpaikkana. Sen sijaan Kymenlaakson maine maakunnan ulkopuolella vaatii kirkastamista.
– Kun puhutaan vetovoimasta ja pitovoimasta, niin meille näyttäytyy kaksi täysin eri Kymenlaaksoa, Sergejeff kiteyttää.
– Kymenlaakson asukkaat kokevat maakuntansa viihtyisäksi ja turvalliseksi asuinpaikaksi, jossa elämisen kulut ovat sopivat. Myös Kymenlaakson sijainti koetaan aika hyväksi. Asukkaat puhuvat positiivista Kymenlaaksosta, he haluavat asua, työskennellä ja käyttää alueen palveluja. Kymenlaaksolla ei ole pitovoimaongelmaa, vaan asukkaat on erittäin tyytyväisiä, sanoo Sergejeff.
Muualla maassa asuvat vastaajat eivät nähneet samoja positiivisia asioita kuin kymenlaaksolaiset itse. Kuva asumisen edullisuudesta tai hyvästä sijainnista ei ole välittynyt maakunnan ulkopuolelle.
– Muualla asuvien houkuttelemiseksi maakuntaan on vielä työtä tehtävänä, Sergejeff sanoo.
Sijainti on asukkaiden mielestä yksi Kymenlaakson valttikortti, mutta ulkopuolisten silmissä asia nähtiin toisin.
– Etäisyydessä puhutaan aina siitä, miten ihminen mieltää sen. Mielikuvalla ja tuntemuksella ei ole tekemistä realistisen fyysisen etäisyyden kanssa, sanoi Sergjeff.
Yhden mittarin osalta tulokset menivät ristiin. Taloudellinen elinvoima nähdään asukkaiden silmin heikompana kuin ulkopuolisten vastaajien osalta.
Kun tutkimuksen sanapilveen poimittiin maakunnasta ensimmäisenä mieleen tulleita sanoja kärkeen nousivat luonto, meri ja Kymijoki. Alueen ulkopuolisille ensimmäisinä mieleen nousivat kaupungit Kotka ja Kouvola.
– Tämä kertoo siitä, että Kymenlaaksolla ei ole samanlaista vahvaa aluemainetta kuin vaikkapa Pohjanmaalla puhumattakaan heimomaineesta, kuten savolaisuus tai karjalaisuus. Kaupungit ovat myös keskenään hyvin erilaisia, Sergejeff analysoi.
—–
Kymenlaakson mainetutkimus on osa isompaa kaupunkitutkimusta, jota nyt ensimmäisen kerran tehtiin maakuntatasolla.
Kyselyn vastaajina oli 200 validoitua vastaajaa. Validointi tarkoittaa, että kokonaisvastaajamäärästä oli seulottu pois ns. EOS-vastaajat eli en-osaa-sanoa vastauksen jättäneet. Validointi on yleisesti käytössä oleva menetelmä tarkan tutkimustuloksen varmistamiseksi.