Kansainvälisyys on monilla suomalaisilla työpaikoilla jo arkipäivää.
Kymenlaaksossa ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä on rekrytoitu tänä vuonna 13 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kauppakamarien kyselyssä suurimmaksi rekrytoinnin esteeksi vastaajat nostivat suomen kielen puutteelliset taidot.
Kymenlaakson oppilaitokset ovatkin ottaneet vinkistä vaarin ja tarjoavat kielikoulutusta joustavasti ja monipuolisesti opiskelijan lähtötasosta riippuen.
Kauppakamarien osaajakyselyssä Kymenlaakson vastauksista käy ilmi, että 41 prosenttia yrityksistä on rekrytoinut kansainvälisiä työntekijöitä viimeisen viiden vuoden aikana. Kymenlaaksossa määrä on jopa suurempi kuin valtakunnallisesti ja kasvanut edellisvuodesta 13 prosenttia. Joka kolmannessa työpaikassa työskentelee vähintään yksi taustaltaan ulkomaalainen työntekijä. Työnantajien kokemukset ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä ovat 80-prosenttisesti joko erittäin myönteisiä tai myönteisiä. Vain viisi prosenttia kuvaili kokemusta kielteisenä.
– Tämän perusteella toivoisikin, että kynnystä ensimmäisen kansainvälisen osaajan palkkaamiseen saataisiin yrityksissä edelleen madallettua, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Palkkatukea pitäisi voida käyttää suomen kielen opiskeluun
Kyselyn mukaan tarve suomen kielen äidinkielentasoiseen osaamiseen on suurin syy olla rekrytoimatta tai vuokraamatta kansainvälisiä osaajia. Näin vastaa 69 prosenttia Kymenlaakson alueen vastaajista, jotka eivät ole viimeisen viiden vuoden aikana rekrytoineet kansainvälisiä osaajia.
– Kansainvälinen rekrytointi ja jo maassa olevien ulkomaalaisten osaamisen hyödyntäminen työmarkkinoilla on koko yhteiskuntamme etu. Siksi suomen kielen oppimisen tai kotoutumisen tukemista ei pitäisi jättää yksittäisten työnantajien harteille, Pulkkinen sanoo.
Keskuskauppakamarin mukaan kotoutumisessa voisi panostaa enemmänkin työn ohessa tapahtuvaan suomen kielen ja ammattisanaston oppimiseen.
– Esimerkiksi palkkatukea tulisi voida käyttää suomen kielen opiskeluun työajalla ja työn kautta, Pulkkinen sanoo.
Yritysten valmiudet vieraan kielen käyttöön parantuneet
Yrityksillä on tällä hetkellä hyvät valmiudet englannin kielellä rekrytointiin ja monikieliseen kommunikointiin, kun taas haasteellisimpia osa-alueita ovat suomen kielen oppimisen tukeminen sekä auttaminen Suomeen asettautumisessa, selviää kyselystä.
– Erityisesti pienillä yrityksillä voi olla vaikeaa järjestää työntekijälle suomen kielen kursseja tai auttaa selvittelemään viranomaisten kanssa erinäisiä asioita. Kielitietoisessa työyhteisössä suomea voi kuitenkin oppia, mutta se vaatii panostuksia koko työyhteisöltä, Pulkkinen toteaa.
Kymenlaakson vastauksista ilmenee, että 67 prosenttia arvioi työyhteisönsä pystyvän työskentelemään tarvittaessa englanniksi, monikielisesti tai selkosuomella.
Työperäinen maahanmuutto saa laajan kannatuksen
45 prosenttia vastaajista pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä keskeisenä keinona työvoimapulan taklaamiseksi. 49 prosenttia vastanneista penää toimia Suomessa jo olevien maahan muuttaneiden työllistymiseksi. 40 prosenttia Kymenlaakson vastaajista kertoo rekrytoineensa jo Suomessa asuvan kansainvälistaustaisen henkilön työntekijäksi.
– Yrityksillä on vahva huoli siitä, miten maahanmuuton hyvä taso saadaan pidettyä myös tulevina vuosina, kun osaajapula syvenee. On tärkeää pitää Suomen ilmapiiri houkuttelevana kansainvälisille osaajille, Pulkkinen sanoo.
Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 27.8.-3.9.2024 ja siihen vastasi 986 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.
Teksti: Kirsi Juura Kuva: Pixhill