Maailmanpolitiikan käänteet, suomalaisten liikkuminen ja kilpaveneet nousivat päällimmäisiksi aiheiksi jo 13. kerran pidetyssä Suunta-seminaarissa. Kymenlaakson kauppakamarin järjestämä seminaari kokosi Haminan Reserviupseerikoululle osallistujia ympäri Kymenlaaksoa.
Toimittaja Jaakko Loikkanen nousi pieni hiki otsallaan RUK:n Maneesin lavalle avaamaan 13. Suunta-seminaarin. Hien nostatti taustalla soiva biisi, joka oli sattumoisin sama, jonka tahdissa Loikkanen oli tanssinut Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa paso doblea. Keho muisti vieläkin parin vuoden takaisin jännitystilan ja reagoi.
Suunta-seminaarin ensimmäinen puhuja, Reserviupseerikoulun johtaja Mikael Salo, nosti esille erityisesti kriisiajan johtajan tehtäviä ja johtajan merkitystä koko työyhteisölle.
– Kriisitilanteessa johtajan tulee olla erityisen avoin, rehellinen ja harkitseva. Mitä pahempi kriisi, sitä rauhallisempi pitää olla. Kun johtaja on kuin viilipytty, se on viesti henkilöstölle vakaudesta, että kyllä tästä selvitään, Salo summasi.
Hän kehotti johtajia jalkautumaan henkilökunnan pariin.
– Johtajan tehtävä on viedä tavoitteet käytänteiksi. Ja muistakaa, että alaiset eivät ole teitä varten, vaan te olette alaisia varten, hän korosti.
Paras johtamisoppi Salon mielestä on sotilasvala:
”Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoa heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan, omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä.”
Salon johtamisopeissa toistuivat myös ryhmäkiinteyden ja taisteluparin merkitys. Johtajan oman ammattitaidon kasvua hän kehotti edistämään pitämällä päiväkirjaa.
– Etenkin kriisitilanteissa kannattaa päivittäin merkitä, mitä on päättänyt ja mitä tehnyt. Kriisin keskellä ihminen unohtaa tehokkaasti, joten päiväkirja on hyvä apu myöhemmin.
Useita vuosia kauppakamarin hyvänä yhteistyökumppanina toiminut Salo siirtyy vuoden vaihteessa Pohjois-Atlantin liiton Norfolkin yhteisoperaatiojohtoportaaseen (JFCNF).
Kauppatullit kiusana, vihreä siirtymä mahdollisuutena
Mikä on USA:n uusi suunta, pohti esityksessään Elinkeinoelämän keskusliiton kansainvälisen kaupan ja kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori.
Yhtenä uhkakuvana hän näkee Trumpin väläyttelemät mahdolliset kauppatullit, jotka voivat vaikuttaa heikentävästi suomalaisiin vientiyrityksiin.
-Tullien nousu olisi selkeän kielteistä koko maailmantaloudelle, mutta vaikutus riippuu kuitenkin vastatoimista ja monista muista tekijöistä, Vuori totesi.
USA:ssa on 267 suomalaista tytäryhtiötä ja maa on Suomen kolmanneksi tärkein vientimaa Tilastokeskuksen vuoden 2021 tilastojen mukaan. Tavaraviennin arvo oli 7,8 miljardia euroa. Palveluviennin osalta USA oli Suomen tärkein vientikohde vuonna 2022.
Mahdollisuutena Vuori näkee kasvupotentiaalin ympäristöteknologian tuotteissa.
– Vaikka vihreä siirtymä hidastuisi USA:ssa nyt valtiotasolla, niin uskon sen etenevän osavaltiotasolla. Yritysten intresseissä on olla ilmastoystävällisiä ja resurssitehokkaita, Vuori pohti.
Vuori uskoo, että Trumpin agendan kärjessä on talouden vauhdittaminen.
– Talous oli isossa roolissa vaaleissa, varmasti kukkaro päättää monissa asioissa jatkossakin, Vuori totesi.
Vuoren esityksen jälkeen toimittaja Jaakko Loikkanen pyysi lavalle Kaakkois-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Juha Korhosen ja Stevecon toimitusjohtaja Ari-Pekka Saaren paneelikeskusteluun.
Kun DNA on Lapissa
– Lappsetin juuret on syvällä Lapissa ja yrityksemme maailman pääkonttori on Rovaniemellä, joulupukin sydämessä, kiteytti seuraavana lavalle astellut Johanna Ikäheimo.
Lappset Group Oy on rovaniemeläinen leikki- ja liikuntapaikkavälineitä, teemapuistoja sekä puisto- ja kadunkalusteita valmistava perheyritys. Hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo kertoi isänsä perustaman yrityksen kansainvälistymisen alkaneen jo 1970-luvulla.
Nyt yritys työllistää lähes 400 eri alojen asiantuntijaa kahdeksassa eri maassa. Tuotantolaitoksia on Suomessa, Virossa ja Alankomaissa, ja kansainvälinen jakeluverkosto ulottuu yli 60 maahan.
Johtamisen tärkeäksi tehtäväksi kansainvälistymisvaiheessa Ikäheimo nosti prosessin läpiviennin koko konsernissa.
– Olisi helpottavaa, jos vaikkapa online-järjestelmät olisivat eri toimijoiden kesken yhteiset. Haastetta tuo myös prosessien erilaisuus eri kulttuureissa. Brändikirjan puolestaan tulee olla yhtenäinen kaikkialla. Viestin, joka välitetään ulospäin, pitää maistua samalta joka paikassa, hän listasi keskeisiä toimenpiteitä kansainvälistymisprosessissa.
Ikäheimo painotti alueen merkitystä yrityksen identiteetille.
– Meidän DNA on syvällä Lapissa. Käytämme tuotteissamme pohjoista mäntyä ja kerromme aina ulkomaalaisille, miten tärkeitä metsät ovat suomalaisille ja miten täällä metsiä hoidetaan. Myös tuotteidemme design rakentuu pohjoisuuteen, hän kertoi.
Lappsetin missiona onkin edistää maailman hyvinvointia luomalla inspiroivia paikkoja, jotka ruokkivat mielikuvitusta, edistävät oppimista, kunnioittavat ympäristöä ja kannustavat koko ihmiskuntaa liikkumaan.
Petri Keskitalo heitti haasteen Kymenlaakson yrityksille
Liikkumisesta puhui myös Suunta-seminaarin seuraava puhuja. Olympiakomitean varatoimitusjohtaja ja Liike ja liikunnallinen elämäntapa- yksikön vetäjä Petri Keskitalo pudotteli hurjia lukuja suomalaisten liikkumisesta.
– Suomessa asuvien kunto ja sitä myöten toimintakyky on ollut laskussa jo 40 vuotta ja 40 prosenttia lapsista liikkuu liian vähän. Liikkumattomuudesta ja liiallisesta paikallaan olosta aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain jo 4,7 miljardin euron kustannukset. Hyvinvointiamme uhkaa liikkumattomuus, joka romahduttaa toimintakykymme, hän painotti.
Lääkkeeksi hän peräänkuulutti sekä yhteiskunnan, yhteisöjen että yksilöjen ponnisteluja sekä sitoutumista yhteistyöhön.
– Erityisesti hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyöllä ennakoivat toimenpiteet on mahdollista saada kasvuun. Siellä on potentiaalia.
Seminaarin osallistujille Keskitalo heitti kysymyksen, missä suomalaiset liikkuvat eniten?
– Oikea vastaus on kevyen liikenteen väylät. Rakennetun ympäristön saaminen liikkumista tukevaksi on aivan keskeinen elinehto liikkumiselle. Toinen on luonto, hän korosti.
Erityistä huolta Keskitalo sanoi kantavansa lasten vähentyneestä liikkumisesta.
– Alakouluissa on lapsia, jotka säikähtävät hikoilua ja sitä, kun sydän alkaa hakata. Lapsilla ei ole enää kokemusta, mitä on fyysinen rasitus. Nyt on tärkeää niin perheiden kuin yhteiskunnan toimia, ettei menetetä sukupolvia liikkumattomuudelle. Sitä vastaan tulee taistella yhtä lailla kuin ilmastomuutosta, Keskitalo kiteytti.
Hän peräänkuulutti yhteiskuntasopimusta liikkuvuuden edistämiseksi.
– Tutkimustietoa on paljon, tiedämme mitä pitäisi tehdä. Keskeisin asia on yhteinen päämäärä ja tavoite. Halutaanko me tehdä muutosta vai toivotaanko vain, että tämä paha uni menee ohi. Liikkuminen tulisi nostaa yhteiseen keskusteluun talous- ja ilmastokeskustelun rinnalle.
Lopuksi Keskitalo heitti haasteen Suunta-seminaarin osallistujille.
– Toivon, että edelläkulkijoita ja esimerkkejä löytyy tästä salista. Yhteiseen tavoitteeseen ei päästä ilman useita samaan suuntaan meneviä toimenpiteitä.
Maailmanmestarin menestyksen eväät
Seminaarin päättänyt moottoriurheilija ja täyssähköisten F1-veneiden tuore maailmanmestari Emma Kimiläinen nosti esityksessään esille menestykseen johtavia tekijöitä. Menestyksen varjopuolena hän on miehisessä moottoriurheilumaailmassa törmännyt stereotypiaan, voiko nainen olla hyvä ajaja.
– Olen törmännyt näihin stereotypioihin jo pienenä tyttönä. Mietin, voinko vaikuttaa niihin ja totesin, että parhaiten omalla tekemiselläni. Voisin pahoittaa mieleni, mutta päätin, että käärin hihat ja ajan niin hyvin kuin osaan ja sivuutan nämä mielipiteet, hän kertoi.
Kimiläinen vannoo neljän menestystekijän varaan ja tässä järjestyksessä: tukijoukot, kehityksen nälkä, onnellisuus ja merkityksellisyys.
– Kun nuo asiat ovat kunnossa, niin pystyn ottamaan vastaan rankatkin vastoinkäymiset.
Hän kertoi hallitsevansa stressiä ja ahdistusta muun muassa hengitysharjoitusten avulla. Energinen Kimiläinen laittoi myös yleisön tekemään hengitysharjoituksia ja seminaaripäivän päätteeksi koko osallistujajoukko rentoutuikin sisään- ja uloshengitysten tahtiin.
—————————————————————————————–
Suunta 2024 -johtamisseminaari järjestettiin yhteistyössä Kouvola Innovationin, Kymen Seudun Osuuskaupan, Kymenlaakson Sähkön, Kaakkois-Suomen Osuuspankin, HaminaKotka Sataman, Data Group SataIT:n ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa.
Teksti: Kirsi Juura
Kuvat: Jari Heikkilä
Emma Kimiläinen
Timo Vuori
Petri Keskitalo
Johanna Ikäheimo
Seminaariosallistujia Reserviupseerikoulun Maneesissa
Marika Kirjavainen ja Jaakko Loikkanen