Kauppakamarit esittävät nopeiksi toimiksi ammattidieselin valmistelua, satamien maasähkön verotuksen alentamista, polttoaineveron rakenteen muuttamista, autokannan kiertoa nopeuttavia veromuutoksia, liikenteen käyttövoimamurrosta nopeuttavia verokannusteita ja investointiverohyvityksiä.
– Suomen sijainnista ja maantieteellisistä erityispiirteistä johtuen puhtaan siirtymän kustannukset logistiikalle voivat nousta muita EU:n jäsenvaltioita suuremmiksi, sanoo Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja.
Kalenoja puhui perjantaina Kymenlaakson kauppakamarin järjestämillä Valiokuntavalkeilla Kotkassa. Lääkkeeksi hän ehdottaa, että kustannuskehitystä hillittäisiin kansallisella sääntelyllä.
Valtion väyläverkon rahoitusohjelmassa näkyy julkisen talouden heikko tilanne. Vuosina 2026-2028 korjausvelka kasvaa, sillä hallitusohjelman mukainen korjausvelkapaketti käytetään pääosin vuosina 2024-2026. Tämän vuoden rahoituksen jakautumisessa suurimman osan vievät tienpidon toimenpiteet, mikä käytännössä tarkoittaa teiden asfaltointia.
– Kotimaisen teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset ovat viime vuosina pysyneet melko vakaina. EU:n päästövähennystavoitteista johtuvat toimet todennäköisesti kasvattavat kuljetuskustannuksia. Erilaiset EU:n ja kansainväliseen sääntelyyn liittyvät maksut ja velvoitteet, kuten EU:n päästöoikeuksien hinnan kehittyminen sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuus ja hinta voivat muodostaa riskin päällekkäisistä kustannuksista. Erilaisista kriiseistä johtuvat toimitusketjujen muutokset ovat kasvattaneet logistiikkakustannuksia, Kalenoja sanoi.
Puoliväliriiheen evästyksiä
Liikennehankkeiden priorisoinnissa kauppakamarit toivovat, että elinkeinoelämän tarpeet huomioitaisiin paremmin.
Kalenoja esitteli kauppakamarien liikenteeseen liittyviä evästyksiä hallituksen puoliväliriiheen huhtikuussa. Kauppakamarit esittävät nopeiksi toimiksi ammattidieselin valmistelua, satamien maasähkön verotuksen alentamista, polttoaineveron rakenteen muuttamista, autokannan kiertoa nopeuttavia veromuutoksia, liikenteen käyttövoimamurrosta nopeuttavia verokannusteita ja investointiverohyvityksiä.
Ajankohtaiset Liikenne12 -luonnos ja investointiohjelma
Ajankohtaisista toimenpiteistä Kalenoja nosti esille Väyläviraston päivityksessä olevan investointiohjelman. Tie-, raide- ja vesiväylät sisältävä investointiohjelma julkaistaan vuoden 2026 alussa. Keskuskauppakamari kerää aluekamareilta tietoja, mitä kohteita kussakin maakunnassa pitäisi saada investointiohjelmaan.
– Näkemyksemme on että investointirahoituksen tasoa tulisi nostaa, Kalenoja korosti.
– Haluaisimme kauppakamarissa nähdä myös enemmän pohdintaa jakeluinfrasta. Raskaan liikenteen taukopaikat eivät näytä markkinaehtoisesti nyt syntyvän, vaan niihin tarvittaisiin nyt valtion rahoitusta, Kalenoja mainitsi.
Liikenne12 -suunnitelma on parhaillaan lausuntokierroksella, myös Kymenlaakson kauppakamari jättää lausuntonsa siihen logistiikan alan valiokunnan näkemysten mukaisesti.
Yleisöstä kysyttiin, voisiko kauppakamari edistää, että Itä-Suomen kehitykseen saataisiin nyt reippaasti EU-rahaa?
”Ei 50 miljoonaa valtiolta, vaan miljardeja EU:sta.”
Kalenoja vastasi, että tiettyä varovaisuutta Suomessa on ollut, ja siinä tulee aktivoitua.
Yleisössä nousi esille myös huoli Itä-Suomen ajautumisesta paitsioon liikennerahoituksessa:
”Eriytyminen itä-länsi -välillä korostuu Liikenne12 -luonnoksessa” ja ”Väyläverkon suunnittelukohteet näyttävät jatkossa painottuvan Oulu-Mikkeli -linjan länsipuolelle”, sanottiin Kymenlaakson kauppakamarin luottamushenkilöiden tahoilta.