Kymenlaakson kauppakamari kannattaa omaa rekisterikilpeä takseille sekä parannuksia taksamittarin käyttöön. Tavoitteina ovat harmaan talouden kitkeminen alalta ja kuluttajien luottamuksen lisääminen taksipalveluihin. Esille nostetaan myös taksien saatavuus harvaan asutuilla alueilla.
Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut hallituksen esitysluonnoksen ns. taksilakiin. Hallituksen esitys oli lausuntokierroksella 6.6.2025 asti. Kymenlaakson kauppakamari jätti lausunnon, jossa se ottaa kantaa hallituksen esitykseen.
Kymenlaakson kauppakamari kannattaa hallituksen esitystä, että takseille tulisi tavallisista rekisterikilvistä erottuva erityinen taksi-rekisterikilpi. Muutos parantaa taksien tunnistettavuutta ja helpottaa valvontaa. Erityisen rekisterikilven myöntää viranomainen kun taas taksin katolla olevan taksikuvun voi käytännössä hankkia kuka vaan.
Taksamittariuudistukset ovat uuden lakiluonnoksen keskeisimpiä muutoksia. Jo aiemmassa lakimuutoksessa 2020-2021 takseille määrättiin velvoite käyttää taksamittaria, mutta niiden käytössä on ollut manipuloinnin mahdollisuuksia ja valvonta on ollut haasteellista. Kauppakamari kannattaa lakiesityksen mukaista uutta taksamittarivaatimusta. Tällä vähennetään merkittävästi harmaan talouden riskiä, lisätään terveen kilpailun edellytyksiä, helpotetaan valvontaa, parannetaan kuluttajainformaatiota matkan hinnasta ja lisätään hinnoittelun läpinäkyvyyttä.
Kauppakamari kannattaa tiukennusta taksiliikennekäytössä olevan ajoneuvon rekisteröintiin. Muutos vähentää merkittävästi harmaan talouden riskiä ja on merkittävä parannus taksiliiketoiminnan verovalvontaan.
Lakiluonnoksessa esitetään, että taksinkuljettajan ajolupaa ei jatkossa myönnettäisi hakijalle, joka on syyllistynyt eräisiin vapauteen kohdistuviin rikoksiin, veropetoksiin, petoksiin, maksuvälinerikoksiin sekä ampuma-aserikoksiin. Kymenlaakson kauppakamari kannattaa esitettyä muutosta.
Nykyisin taksinkuljettajan ajoluvan saaminen ei edellytä koulutusta, mutta hakijan on suoritettava hyväksytysti liikennepalvelulain mukainen taksinkuljettajan koe. Kauppakamarissa kannatetaan esitettyä 21 tunnin koulutusvaatimusta sekä 7 tunnin täydennyskoulutusvaatimusta kuljettajille, joilla ei ole lainkaan koulutusta taksialaan. Koulutusvaatimus ei ole ajallisesti tai kustannustasoltaan kohtuuton, eikä sen arvioida muodostuvan alalle tulon esteeksi.
Esityksen mukaan koulutuksen tulisi sisältää opetusta matkustajien avustamisesta ja turvallisuudesta huolehtimisesta, eri matkustajaryhmien erityistarpeista, taksipalvelujen asiakaspalvelutilanteista, kuljettajien oikeuksista ja velvollisuuksista sekä kuljetusten ja liikenteen turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä.
Vastuu taksikuljettajan kokeen järjestämisestä siirrettäisiin Liikenne- ja viestintäviraston tehtäväksi. Näin kokeiden järjestäminen olisi yhdenmukaista taksinkuljettajan kokeen kanssa. Kauppakamari pitää perusteltuna myös säännöstä, jonka mukaan koesuoritus on hylättävä myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta koesuorituksen jälkeen.
Koulutustarve on tunnistettu myös alan sisällä, sillä jo nykyisin useat välitysyhtiöt ja isoimmat taksiyritykset edellyttävät kuljettajiltaan vähintään yrityksen sisäisen koulutuksen käymistä. Myös monet julkiset toimijat edellyttävät julkisten henkilökuljetusten kilpailutuksissa erityisryhmien kuljettajakoulutuksen suorittamista.
Hallituksen esityksessä ei ole esitetty kohdennettuja toimenpiteitä taksien saatavuuden parantamiseksi harvaan asutuilla alueilla. Koska taksimarkkinat ja asiakastarpeet ovat kaupungeissa ja maaseudulla hyvin erilaiset, markkinoiden kehitystä tukevaa taksisääntelyä on haastavaa toteuttaa kaikilla alueilla samanlaisena sovellettavilla säädöksillä.
Maaseudun taksien saatavuusongelmaan yhdeksi syyksi on esitetty hyvinvointialueiden ja KELA:n kilpailutusmalleja, joissa kilpailutetaan suuri määrä liikennettä välityskeskusten kesken. Maaseudulla suuri osa taksien matkoista on julkisen sektorin hankintoja. Yksittäisen yrittäjän ei myöskään ole mahdollista vaikuttaa välitysyhtiön määrittelemään kilpailutushintaan. Paikallisissa kuntatasolla tehdyissä kilpailutuksissa kunnat eivät saa suosia paikallisia yrittäjiä.
Kymenlaakson kauppakamari esittää, että laissa otetaan kantaa harvaan asuttujen alueiden taksien saatavuuden turvaamiseksi. Taksien saatavuus taajamissa ja harvaan asutuilla alueilla on taattava tasa-arvoisen kohtelun ja turvallisuusnäkökulmien huomioimiseksi. Taksien saatavuus vaikuttaa myös taajamien ja haja-asutusalueiden elinvoimaan ja kilpailukykyyn.
Kymenlaakson kauppakamarissa toimii liikenteen, infran ja logistiikan toimialojen asiantuntijoista koottu logistiikan alan valiokunta. Puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Sanna Lehtimäki.