Yritysten maksamat ja tilittämät verot nousivat vuonna 2024 lähes 82 miljardiin euroon. Julkisuudessa paljon puhututtanut yhteisövero on vain jäävuoren huippu. Kymenlaakson yritykset maksoivat veroja noin 800 miljoonan euroa.
Keskuskauppakamarin Suuren veroselvityksen mukaan yritykset maksoivat ja tilittivät vuonna 2024 veroja ja veronluonteisia maksuja lähes 82 miljardia euroa. Summa on viisi miljardia euroa suurempi kuin vuonna 2021. Yritystoiminnan kautta kertyneet verot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut kattoivat kaksi kolmasosaa kaikista Suomen veroista ja sosiaaliturvamaksuista.
Suurimmat verovirrat syntyvät siitä, että yritykset toimivat työnantajina. Siihen liittyy noin puolet kaikista yritystoiminnan synnyttämistä veroista. Veroja kertyi ennen kaikkea palkoista tehtävistä ennakonpidätyksistä, jotka kerryttivät hieman yli 18 miljardia euroa vuonna 2024.
Arvonlisäveroa kertyi 2024 lähes 23 miljardia euroa ja yhteisöveroa vajaat 7 miljardia euroa.
Kymenlaakson yritysten verokädenjälki 800 miljoonaa euroa
Lähes 7 500 Kymenlaaksoon rekisteröityä yritystä maksoi ja tilitti veroja Verohallinnolle vuonna 2024. Kymenlaaksolaisten yritysten lukumäärä kääntyi nousuun vuonna 2023.
Kymenlaaksoon rekisteröityjen yritysten verokädenjälki vuodelta 2024 oli noin 800 miljoonaa euroa. Suurimmat verovirrat kertyivät palkkojen ennakonpidätyksistä ja eläkevakuutusmaksuista sekä arvonlisäveroista. Maakuntakohtaisessa verokädenjäljessä ei ole mukana ympäristöveroja.
Kymenlaaksolaisten yritysten kerryttämä verokädenjälki on pysynyt tasaisena viime vuosina. Yritysten palkan maksuun liittyvät verot ja maksut ovat olleet pienessä nousussa.
Kymenlaakson yritysten maksama verokertymä on samaa suuruusluokkaa kuin Etelä-Savon (9000 yritystä) ja Lapin (11 000 yritystä), jossa matkailuala on kääntänyt maakunnan voimakkaaseen kasvuun. Naapurimaakunnista Etelä-Karjalan verokädenjälki oli 700 miljoonaa euroa (6300 yritystä). Suurin verokertymä tuli Uudeltamaalta (43,8 miljardia euroa
Veroselvityksessä alueluokitus perustuu Verohallinnon tietoon yrityksen kotipaikasta. Maksettuja ja tilitettyjä veroja ei ole jaettu alueille sillä perusteella, missä yrityksillä on toimintaa, vaan ne on kohdistettu sille alueelle, jolla yrityksen kotipaikka sijaitsee. Esimerkiksi Kymenlaaksossa toimivien metsäyhtiöiden UPM Kymmenen ja Stora Enson kotipaikat sijaitsevat Helsingissä.
Kymenlaaksossa asuvien työllisten määrä oli vuonna 2024 noin 63 000. Maakunnan työllisten määrä on ollut laskussa viime vuosina.
Yhteisövero on vain jäävuoren huippu
– Yhteisöverosta ja sen alentamisesta puhutaan julkisuudessa paljon, mutta se on vain jäävuoren huippu yritysten kerryttämistä veroista”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Yhteisöveroa maksetaan yritysten voitoista, mutta valtion verotulojen kannalta suurempi merkitys on sillä, että yritykset työllistävät ihmisiä, jotka maksavat veroja.
– Yritysten verokädenjälki on valtava. Ilman yritystoimintaa näitä tuloja ei syntyisi yhteiskunnan toimintojen rahoittamiseksi, vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät jääkään yritysten omiksi kustannuksiksi, Viitala sanoo
Osa veroista jää yritysten maksettaviksi. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteisövero, ympäristöverot, kiinteistövero ja työnantajan vakuutusmaksut. Osa veroista, kuten arvonlisävero, peritään asiakkailta tuotteiden hinnassa. Osa pidätetään työntekijöiden palkoista ja osa omistajille jaetuista osingoista.
Yhteisöveron tuotot kasvaneet verokannan laskun jälkeen
Yhteisöveroa kertyi vuonna 2024 lähes 7 miljardia euroa. Se on noin miljardi euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Syynä laskuun on talouden taantuma. Eniten yhteisöveroa kertyi teollisuudesta, rahoitusalalta ja kaupan alalta. Yhteisövero peritään yrityksen tuloksesta, ja sen tuotto jaetaan valtion ja kuntien kesken.
Pidemmällä aikavälillä kehitys on ollut myönteistä.
– Yhteisöveron tuotot ovat kasvaneet merkittävästi sen jälkeen, kun verokantaa laskettiin vuonna 2014. Se kertoo yritysten kannattavuuden parantumisesta ja Suomeen tehdyistä kannattavista investoinneista, Viitala sanoo.
Työnantajajana toimiminen rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan
Työnantajana yritys pidättää palkoista ennakonpidätyksen ja työntekijän osuuden vakuutusmaksuista, minkä takia suurin osa yritysten synnyttämistä verovirroista liittyy työnantajana toimimiseen. Myös työeläkevakuutusmaksusta pääosa jää työantajan kustannukseksi.
– Poliittisissa päätöksenteossa on arvioitava kriittisesti, miten päätökset vaikuttavat yritysten mahdollisuuksiin kasvaa ja työllistää. Suomen on oltava yrityksille houkutteleva, ennustettava ja kilpailukykyinen toimintaympäristö. Vain silloin yritykset investoivat, työllistävät ja kasvavat, sanoo Viitala.
– Yritykset synnyttävät verotulot, joilla hyvinvointiyhteiskunnan palvelut rahoitetaan.
Suuren Veroselvityksen voi ladata täältä