Kymenlaakson liitto täyttää nykymuotoisena organisaationa 30 vuotta toukokuussa 2023. Maakuntakaavoitusta, liikennejärjestelmä- ja merialuesuunnittelua, aluekehitystä EU:n rakennerahastojen ja kansallisen rahoituksen turvin sekä kotimaista ja kansainvälistä edunvalvontaa ynnä kesäyliopiston toimintaa on harjoitettu Kouvolan ja Kotkan toimipaikoissa kolmen vuosikymmenen ajan.
Viime vuonna mannerlaatat kuitenkin liikkuivat: kun aiemmin profiloiduimme itä-länsi –suuntaisen kehityskäytävän – Gatewayn – mukaan, tuo strategia oli nopeasti romutettava. Kaakkois-Suomen talouselämä oli tottunut naapurimaan kriiseihin ja suhdannevaihteluihin, mutta kun kyse yleensä oli taloudesta – Venäjän käymiä sotia toki unohtamatta 2008-14 – jatkettiin pragmaattisesti. Helmikuussa Venäjän 2022 laajamittaisen ja julman hyökkäyksen uhriksi joutui rajamaa Ukraina. Moraali voitti suomalaisen pragmatismin. Yhteistyömme päättyi.
Yksi esimerkki Suomen ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden romahduksesta oli Kymenlaaksolle tärkeän EU:n raja-alueohjelman (CBC) päättyminen kuin leikaten sodan alettua. Edes Krimin miehitys 2014 ei ollut sitä vielä lakkauttanut. Maakuntaohjelma kirjoitettiin uudelleen. Suomalaisten CBC-ohjelmasta saamatta jääneet varat saadaan neuvotteluprosessin tuloksena kotiutettua EU:n sisärajaohjelmien kautta. EU-komissio ja nyt myös ministerineuvosto osoittivat ymmärrystä kaikille Venäjän rajaan rajoittuville maakunnille.
Naton jäsenyys lisää Kymenlaakson houkuttelevuutta uusille investoinneille. Jo hakemusprosessin aikana kävi selväksi, että Suomen aluekehitys ja kokonaisturvallisuus kulkevat käsi kädessä. Rajamaakuntien aluekehitys lisää maan kokonaisturvallisuutta.
Maakuntaan kuuluu sekä hyvää että huonoa – odotukset ovat kuitenkin nyt korkealla: Anjalan tehtaan toisen paperikoneen ja Fazerin Korian meijeriliiketoiminnan lakkautus masensivat, mutta toisaalta samaan aikaan Haminan akkutehdashankkeen ja koko uuden akkuklusterin edistyminen ovat olleet positiivisia uutisia. Rahoitussektorilla tapahtuu paljon: vihreä siirtymä saa uutta rahoitusta EU:n JTF-rahaston kautta 32 miljoonaa euroa kuluvalla ohjelmakaudella. Yritykset voivat hakea JTF-rahoitusta ELY-keskuksilta. Itäisen Suomen elinvoimapaketista Kymenlaakson liitto on 2023 rahoittanut jo 1,3 miljoonalla eurolla Itä-Kaakko-vetylaakso -hanketta sekä Kaakkois-Suomen matkailuyhteistyötä.
Uuteen hallitusohjelmaan vaadimme ykköshankkeemme valtatie 15:n rakentamista keskikaiteelliseksi ohitustieksi. Lisäksi tarvitaan kirjaus seuraavan ohjelmakauden aluekehitysrahoituksen muuttamisesta objektiivisiin indikaattoreihin perustuviksi, mikä toisi eteläsuomalaiselle Kymenlaaksollekin oikeudenmukaisemman osuuden EU:n aluekehitysvaroista.
Jaakko Mikkola
Maakuntajohtaja
Kymenlaakson liitto