Suomen talous on vakavissa rakenteellisissa ongelmissa. Uuden hallituksen ohjelmalla Suomea uudistetaan aivan uudella. Erityisenä huomiona on ohjelman linjaukset työmarkkinoiden joustoista ja ansio- sekä sosiaaliturvan uudistuksista, jotka ovat pohjoismaisen työlinjan mukaisia.
Suomen talous on vakavissa rakenteellisissa ongelmissa. Väestö ikääntyy ja työikäinen väestö supistuu. Tuottavuuskehitys on ollut olematonta jo vuosia. Työllisyys on matalammalla ja rakenteellinen työttömyys korkeammalla tasolla kuin keskeisissä verrokkimaissamme Pohjoismaissa, Saksassa ja Hollannissa.
Pitkän aikavälin julkisen kestävyysvajeen rinnalle on syntynyt krooninen rakenteellinen velkaantuminen. Pieleen menneen sote-uudistuksen myötä menot kasvavat aiempaa nopeammin. Valtionvelan korkomenot ovat ennätysmäisessä nousussa. Kun viime vuonna korkoja maksettiin noin 800 miljoonaa, ovat ne ensi vuonna jo 3,2 miljardia euroa.
Uuden hallituksen ohjelmalla Suomea uudistetaan aivan uudella. Erityisenä huomiona on ohjelman linjaukset työmarkkinoiden joustoista ja ansio- sekä sosiaaliturvan uudistuksista, jotka ovat pohjoismaisen työlinjan mukaisia.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa tartutaan toimiin velkaantumisen korjaamiseksi. Esityksessä valtion budjettitalouden päätösperäiset menot pienenevät nettona 700 miljoonaa euroa, vaikka panostuksia lisätään mm. peruskoulun kehittämiseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
Kokonaisuudessaan valtion budjettitalouden menot pienenevät ensi vuonna 1,1 miljardia euroa ja velanotto 1,5 miljardia euroa verrattuna viime kevään edellisen hallituksen jäljiltä valmisteltuun tekniseen budjettikehykseen.
Monet ovat irvailleet sillä, että valtio ottaa ensikin vuonna sen kymmenen miljardia velkaa. Suunnanmuutos on kuitenkin selvä. Noin miljardin säästö vuosittain on sopiva tahti kaikkien julkisten menojen kohdalla. Tätäkin tärkeämpää ovat ne jatkossa tehtävät työllisyyttä, tuottavuutta ja kasvua vauhdittavat rakenneuudistukset. Kun näin toimitaan, velkasuhde saadaan kääntymään laskuun.
Vaikka hallitusohjelma muuten ruokkii kasvua ja edistää kilpailukykyä, voi työvoiman saatavuus osoittautua haasteeksi tulevina vuosina. Tehtävänämme on tarjota hallitukselle Suomen kilpailuetua vahvistavia ratkaisuja, jotta asemamme globaalissa kilpailussa osaavasta työvoimasta paranisi. On huolehdittava, että Suomeen töihin ja opiskelemaan haluavat pääsevät tänne mahdollisimman helposti ja että he kokevat olonsa tervetulleiksi.
Juho Romakkaniemi
Toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari