Hallitus esittää ulkomaalaislakiin muutoksia. Työntekijällä olisi kolmen tai kuuden kuukauden pituinen aika etsiä uusi työpaikka, jonka perusteella hakea oleskelulupaa ja jatkaa Suomessa oleskelua. Kuuden kuukauden suoja-aika koskisi asiantuntija- ja johtotehtävissä työskenteleviä.
Valtioneuvosto on antanut 17.10.2024 eduskunnalle esityksen, jossa esitetään muutettavaksi ulkomaalaislakia ja eräitä muita lakeja. Hallituksen esityksen tavoitteena on tarkentaa työttömyyden vaikutusta Suomessa oleskeluun työperusteisella oleskeluluvalla ja edistää työperäistä maahanmuuttoa tukemalla työvoiman saatavuutta työvoimapula-aloilla sekä helpottaa maahan muuttaneiden uudelleentyöllistymistä, kirjoittaa juristi Maija Pussinen.
Keskeiset muutokset: Kolmen tai kuuden kuukauden työttömyyssääntö ja työnteko-oikeuden laajentaminen
Hallituksen esityksessä ehdotetaan ulkomaalaislain muuttamista siten, että siinä säädettäisiin työperusteisia oleskelulupia koskevasta niin sanotusta kolmen tai kuuden kuukauden työttömyyssäännöstä. Tämä tarkoittaa, että ulkomaalaisen työntekijän työsuhteen päättyessä, työntekijällä olisi suoja-ajan eli kolmen tai kuuden kuukauden pituinen aika etsiä uusi työpaikka, jonka perusteella hakea oleskelulupaa ja jatkaa Suomessa oleskelua. Toisin sanoen työn perusteella myönnettyä oleskelulupaa ei saisi peruuttaa säädetyn suoja-ajan sisällä. Muutos ei kuitenkaan pidentäisi oleskeluluvan kestoa, vaan uuden työn etsimiseen tarkoitetun ajan pituus olisi enintään voimassa olevan oleskeluluvan jäljellä oleva pituus.
Kuuden kuukauden suoja-aika asiantuntijoille ja johtotehtävissä työskenteleville
Esityksessä ehdotetaan, että suoja-ajan pituus olisi kolmen kuukauden sijaan kuusi kuukautta erityisasiantuntijoilla, yritysten ylimpään ja keskijohtoon kuuluvilla, yrityksen sisällä siirtyvillä lähetetyillä asiantuntijoilla ja johdolla sekä kaikilla Suomessa yli kaksi vuotta työperusteisella oleskeluluvalla oleskelleilla ulkomaalaisilla.
Luvan peruuttaminen on jo nykyisen lainsäädännön mukaan mahdollista työsuhteen päättyessä, koska työperusteisen luvan myöntämisen edellytykset eivät tällöin enää täyty.
Maahanmuuttovirasto on kuitenkin jo vuoden 2023 huhtikuusta lähtien noudattanut käytäntöä, jonka mukaan oleskelulupien peruuttamistoimia ei käynnistetä kolmen kuukauden suoja-ajan sisällä.
Uuden lainsäädännön myötä laissa säädettäisiin, toisin kuin nykyään, minkä pituinen työttömyys johtaa luvan peruuttamiseen. Kolmen tai kuuden kuukauden työttömyyssääntöä koskevaan sääntelyn taustalla vaikuttaa hallitusohjelman kirjauksen lisäksi myös EU:n yhdistelmälupadirektiivi, jonka täytäntöönpaneminen edellyttää suoja-aikaa koskevaa kansallista sääntelyä.
Lakiesitys ottaa kantaa työvoimapula-alojen käyntänteisiin
Samalla hallituksen esityksessä ehdotetaan myös työntekijän oleskeluluvan työnteko-oikeuden laajentamista koskemaan niitä aloja, jotka on määritelty valtakunnallisiksi työvoimapula-aloiksi. Nykyään työntekijän oleskeluluvan mukainen työnteko-oikeus on rajoitettu sille ammattialalle, jolle lupa on myönnetty.
Lakimuutoksen myötä työntekijän oleskeluluvalla Suomessa oleskeleva voisi vapaasti hakea töitä työvoimapula-aloiksi todennetuilta aloilta sekä aloittaa työskentelyn kyseisellä työvoimapula-alalla ilman uuden toiselle ammattialalle tarkoitetun luvan hakemista. Työvoimapula-alat vahvistettaisiin erikseen valtioneuvoston asetuksella. Kyseinen työnteko-oikeuden laajennus koskisi nimenomaisesti vain ulkomaalaislain 72 §:n perusteella myönnettävää työntekijän oleskelulupaa eli ei esimerkiksi erityisasiantuntijan oleskelulupaa.
Muutosten vaikutukset työnantajaan
Hallituksen esittämän lainsäädännön keskeisin vaikutus työnantajille on työnantajan ilmoitusvelvollisuus Maahanmuuttovirastolle työntekijän työsuhteen päättymisestä. Ilmoitus olisi esityksen mukaan tehtävä 14 päivän sisällä työsuhteen päättymisestä. Työnantajan on jo nykyisen lainsäädännön mukaan ilmoitettava ulkomaalaisen työntekijän palkkaamisesta, mutta ei työsuhteen päättymisestä.
Ilmoitus työsuhteen päättämisestä tehtäisiin lähtökohtaisesti Enter Finland -palvelun kautta. Samassa verkkopalvelussa tehdään jo nykyisin ilmoitus ulkomaalaisen työntekijän palkkaamisesta. Ilmoitusvelvollisuuden tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyönyt työnantaja voitaisiin tuomita työantajan ulkomaalaisrikkomuksesta sakkoon.
Esitys on tällä hetkellä hallintovaliokunnan käsittelyssä ja sitä käsiteltäneen eduskunnassa aikaisintaan alkuvuodesta. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, lakiuudistukset tulevat voimaan 1.4.2025.
Lisätietoa ulkomaalaislakiin ehdotetuista muutoksista: HE 179/2024 vp https://tem.fi/paatos?decisionId=2254
Maija Pussinen
juristi
Helsingin seudun kauppakamari
Neuvontapalvelut
International House Helsingin (IHH) kansainväliseen työvoimaan liittyvä työnantajaneuvonta