Vuosilomalaissa ei ole säännöksiä lomarahasta, vaan lomarahan maksamisvelvollisuus perustuu ensisijaisesti työehtosopimusmääräyksiin.
Lomarahan maksaminen voi perustua myös työnantajan omaan käytäntöön tai työsopimusehtoon, jos työnantajaa sitovia työehtosopimusmääräyksiä ei ole. Jos työnantaja on pidemmän aikaa ilman erityisiä varaumia maksanut työntekijöilleen lomarahaa ilman, että maksaminen perustuu sitä sitovaan työehtosopimukseen, käytäntö vakiintuu, eikä työnantaja voi yksipuolisesti päättää jättää lomarahaa jatkossa maksamatta. Myös työsopimuksessa työntekijälle luvatut etuudet sitovat työnantajaa, ja muutokset edellyttävät yleensä sopimista.
Lomarahan maksamisedellytykset vaihtelevat, ja ne tulee ensisijaisesti tarkistaa työnantajan soveltamasta työehtosopimuksesta. Jos lomaraha ei perustu työehtosopimukseen vaan työnantajan omaan käytäntöön, sen ehdot kannattaa turhien epäselvyyksien välttämiseksi ja tasapuolisuuden noudattamiseksi kirjata selkeästi ylös ja tiedottaa ohjeistuksesta työntekijöille.
Yleisiä ehtoja
Lomaraha on useimmiten 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Jotta lomarahan määrä voidaan laskea, pitää lomarahan maksuajankohdasta riippumatta ensin laskea työntekijän vuosilomapalkka. Lomarahan saamisedellytyksissä on puolestaan suurta vaihtelua eri työehtosopimuksissa.
Myös lomarahan maksamisajankohta vaihtelee eri aloilla. Joidenkin työehtosopimusten mukaan lomaraha maksetaan lomapalkan yhteydessä, joissain taas puolet maksetaan ennen vuosilomaa ja toinen puoli työntekijän palattua vuosilomalta töihin. Maksuajankohdasta voidaan usein sopia, ja joillain työpaikoilla lomaraha maksetaankin tiettynä kuukautena riippumatta siitä, milloin kukin työntekijä pitää vuosilomansa.
Monilla aloilla lomaraha maksetaan pidetyn vuosiloman lomapalkasta, mutta toisilla taas edellytetään loman pitämisen lisäksi sitä, että työntekijä palaa työhön loman jälkeen.
Usein lomarahaa ei makseta lomakorvauksesta, mutta tästä yleinen poikkeus on työntekijän työsuhteen päättyminen eläkkeelle jäämiseen. Jonkin verran työehtosopimuksissa on määräyksiä, että työntekijä saa lomarahan päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta, jos työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä tai määräaikaisen työsuhteen päättyessä. Muuna kuin työntekijästä itsestään johtuvana syynä on oikeuskäytännössä pidetty esimerkiksi sitä, että työntekijä irtisanoutuu lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää.
Lomarahan vaihtaminen vapaaseen
Jos työehtosopimus ei sitä estä, työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Työehtosopimuksesta täytyy tarkistaa, mitkä lomarahavapaan ehdot ovat ja miten se vaihdetaan vapaaksi.
Yleensä esimerkiksi 24 kesälomapäivän lomarahavapaa tarkoittaa sitä, että työntekijälle ei makseta lomarahaa, mutta hän saa pitää kaksi viikkoa palkallista vapaata. Jos lomaraha perustuu työnantajan omaan käytäntöön, lomarahavapaan ehdot on syytä kirjata selkeästi ylös. Turhia epäselvyyksiä voi tulla vastaan silloin, kun työnantaja ei ole selvittänyt ja linjannut lomarahavapaakäytäntöjä riittävän tarkasti etukäteen.
Esimerkkejä käytännössä selvitettävistä asioista
Työnantaja maksaa kaikille työntekijöille 24 lomapäivän lomarahan kesäkuussa. Lomarahan maksamisen yleisenä edellytyksenä on, että työntekijä pitää vuosiloman. Miten toimitaan, jos työntekijän työsuhde päättyykin jo kesäkuun jälkeen mutta ennen vuosiloman pitämistä?
Työntekijän sairastumiseen lomarahavapaan aikana sovelletaan yleensä aikaprioriteettiperiaatetta eli sovittu lomarahavapaa ei siirry, vaikka työntekijä sairastuisi. Onko työehtosopimuksessa kuitenkin sovittu, että sovelletaan samoja sääntöjä kuin vuosilomaankin?
Työntekijällä on luontoisetu käytössään vuosiloman aikana, ja lomaraha lasketaan useimmiten työntekijän lomapalkan perusteella. Pitääkö lomaraha laskea poikkeuksellisesti myös luontoisedusta?
Lomarahavapaa ei ole vuosilomalain perusteella työssäolon veroista aikaa. Sitä saatetaaan käsitellä sellaisena työehtosopimuksen tai työnantajan käytännön mukaan.
Kati Mattinen
juristi
Neuvontapalvelut
Helsingin seudun kauppakamari