Boostia ja balanssia -hyvinvointiseminaarissa Kotkassa luennoinut Helsingin yliopiston aivotutkija Katri Saarikivi kannusti pitämään huolta aivojen kunnosta. Tekoälyn rantautuminen yhä useammalle toimialalle on nostanut kuumaksi keskustelunaiheeksi, mihin ihmisaivoja enää tarvitaan, kun tekoäly tekee niin paljon puolestamme ja usein vielä paremmin – vai onko näin?
Saarikivi palautti aluksi kuulijoiden mieliin muistin ja aivojen merkitystä ja tehtäviä.
– Kyky muistaa, kielellinen ja ei-kielellinen päättely, sanavarasto, visuokonstruktio – kun listaa katselee, niin on pakko myöntää, että kone päihittää näissä ihmisen. Etenkin muisti on koneella parempi. Kielessäkin kone on parempi, hän sanoi.
Hän kehottikin ihmistä keskittymään siihen, missä on konetta parempi.
– Esimerkiksi järki. Tekojärkeä ei ole vielä pystytty luomaan. Kun äly on aivojen raakaa toimintaa, niin järki on kykyä suunnata ajatukset oikeaan suuntaan. Järki vaatii luovaa ajattelua, päättelykykyä, ymmärrystä moraalista ja etiikasta ja ymmärrystä myös siitä, että ajattelumme voi vinoutua, hän summasi.
Saarikivi on työssään huomannut, että ihmiset pärjäävät vuosi vuodelta huonommin älykkyysosamäärää mittavissa testeissä.
– Oma muisti ei harjaannu, jos se ulkoistetaan päivittäin koneelle. Toinen ominaisuus, mikä kärsii, on keskittymiskyky. Monella on vaikeuksia lukea kirja loppuun, kun käsi hakeutuu jo puhelimen näytölle. Näin teknologia muuttaa aivoja, aivotutkija totesi.
Työssä aivokuorma kasvaa
Yhteiskunnan digitalisoituessa ja asiantuntijatyön yleistyessä multitaskaaminen ja eri digitaalisten välineiden sujuva käyttö on monessa työtehtävässä arkipäivää.
– Aivokuorma on kasvanut, joten on hyvä miettiä, mitä omilta aivoilta vaaditaan nyt ja viiden vuoden päästä. Miten pidämme huolta, että työ sujuu, jos pitää koko ajan oppia ja olla luova? Miten tuetaan aivoja siinä tehtävässä, Saarikivi herätteli osallistujia pohtimaan.
Saarikivi kertoi Wardin tutkimustuloksiin pohjautuen, että mitä lähempänä puhelin on, sitä huonommin ihmiset keskittyvät. Kännykkäriippuvuus on yksi aivojen hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Myös netin käyttö on yhteydessä lyhytkestoiseen tarkkaavaisuuteen.
– Äidille ja lentokapteenille lyhytkestoinen tarkkaavaisuus on eduksi, sillä he joutuvat multitaskaamaan, mutta muutoin meidän olisi parempi treenata enemmän keskittymiskykyä kuin lyhytkestoista multitaskaamista. Se on tällä hetkellä yksi työelämän ongelmista, hän totesi.
Saarikivi sanoi, että tietokoneella vietetty aika ja lyhyisiin nettivideoihin koukuttuminen ovat yhteydessä pitkäjänteisen keskittymisen hankaluuksiin.
– Tarvittaisiin sellaista deep work -trendiä, hän naurahti.
– Meidän huomiosta ja tarkkaavaisuudesta kilpailee niin moni asia tässä maailmassa. Oma tarkkavaisuus pitää ryövätä takaisin ja päättää, mihin sen suuntaa, hän kannusti ja kehotti tekemään ihmiskokeen itsellään, jos miettii onko itsellä kännykkäriippuvuus.
– Poista itsellesi tärkeä appi puhelimesta ja tutkaile reaktioitasi!
Epävarmuus rassaa aivoja
Katri Saarikivi nosti esille myös vallitsevan maailmantilanteen aiheuttamat vaikutukset ihmisen psyykkeelle.
– Epävarmuus tulevaisuudesta syö valtavasti energiaa, sillä se aktivoi aivoissa merkitykseen, ahdistukseen ja pelkoon liittyviä alueita. Huonokin tilanne on parempi kuin epävarmuus, hän sanoi ja kehotti pohtimaan, miten omasta työpäivästä voi vähentää epävarmuutta ja tuoda enemmän rauhaa.
– Jos ihmisellä on tuntu, että hän voi vaikuttaa omaan työhönsä, se vähentää sairauspoissaoloja. Kontrollin kokemus omaan työhön on yhteydessä vähäisempään stressiin ja parempaan motivaatioon, suoriutumiseen ja tyytyväisyyteen, Saarikivi painotti.
Onko meillä teknostressi?
Saarikivi nosti tikun nokkaan nykytyönteon pyhän lehmän – teknologian.
– Pelkkä teknologian läsnäolo vaikuttaa haitallisesti. Kuormitusta lisää jo se, että tietokoneet eivät toimi – ” älä vaan nyt ala päivittää ”-tilanne nostaa kyllä verenpainettakin sopivaan hetkeen tullessaan, Saarikivi nauroi.
Tutkimustiedon mukaan etäpalaverit ovat mentaalisesti kuormittavampia kuin kasvokkain tapahtuvat.
Nurmen ja Pakarisen vuonna 2023 tekemän tutkimuksen tulokset kertovat, että etäpalaverissa kuormitus voi johtua tylsistymisestä. Aivojamme uhkaa siis sekä aktiivinen että passiivinen kuormitus.
Aivot tykkää siitä, kun niitä käyttää
Mistä sitten tietää, onko kuormitusta kertynyt liikaa?
Aivotutkija Katri Saarikivi luetteli useita tekijöitä, joilla omaa tilannetta voi seurata:
- Et muista mitä juuri sanottiin tai et saa siitä mitään tolkkua tai asiat eivät pysy päässäsi. ”Kysytkö kolmannen kerran, monelta se palaveri on?”
- Keskittymisesi häiriintyy helposti silloin, kun on liikaa tai liian vähän painetta. Se on viesti siitä, että työmuisti on kuormittunut.
- Teet enemmän asioita autopilotilla.
- Tunteet tulevat pintaan herkemmin. Tämä voi ilmetä vaikka, että ärähdät helpommin.
- Aivot lyövät tyhjää.
- Jumitat, syntyy ajatus- ja toimintakehiä.
Kaikki edellämainitut havainnot ovat merkkejä kuormituksesta työmuistissa.
– Mutta ei syytä huoleen, se on elämää, Saarikivi sanoi, ja jatkoi:
– Jos näitä esiintyy kuitenkin useita kertoja päivässä, on syytä huoleen, sillä silloin et saa irti itsestäsi sitä parasta mahdollista.
Aivotutkijana Saarikivi muistuttaa, että sopiva määrä stressiä auttaa keskittymiseen ja suoriutumiseen. Se, mikä on kullekin sopiva määrä, ratkeaa vain itsetutkiskelulla.
Kognitiivinen kuormitus ei ole pelkästään huono asia. Kognitiivisesti stimuloiva työ, joka edellyttää pinnistelyä ja oppimista, voi hidastaa dementian puhkeamista. Tärkeää on, että työn vaativuus yhdistyy tunteeseen oman työn hallinnasta.
– Vaikka välillä on pinnisteltävä ja tehtävä nopeasti, mutta samalla voi olla luova, on vapautta, autonomiaa ja voi vaikuttaa omaan työhönsä, niin nämä yhdessä tekevät hyvää aivoille. Aivot tykkää siitä, että niitä käyttää, Saarikivi korosti.
Aivoterveyden ärsyttävä resepti
Saarikivi kertoi havainnoivansa paljon ihmisten käyttäytymistä eri tilanteissa ja totesi, että nykyisin puhelin tulee helposti ihmisen ja elämän väliin. Hän kertoi miettivänsä lasten kanssa touhutessaan kotona, että kannattaako kaikkea kuvata.
– Aistinko ainutlaatuisen hetken, jos kuvaan, hän heitti kysymyksensä kuulijoille
Aivoterveyden ärsyttävän tylsänä reseptinä Saarikivi luetteli tutut uni, ravinto, liikunta, stressinhallinta, oppiminen ja sosiaalisuus. Kun ne ovat kunnossa, voi miettiä seuraavien asioiden havainnointia:
- Anna itsellesi keskittymisen- ja hallinnantunteen lahja. ”Keskittymistä syntyy jo siitä, että mietit etukäteen, mitä ET tee!”
- Keskittymistä voi joutua harjoittelemaan, jos taito on kadonnut ”Pystynkö tekemään ruokaa ilman äänikirjaa tai kulkemaan portaat tuijottamatta somea.”
- Miten miellät kuormitusta ja stressiä? ”Kuinka usein ajatuksesi saavat harhailla?”
- Stressireaktion vastareaktio on rentoutumisreaktio. ”Ulkona oleminen, varsinkin paikoissa, joissa on paljon vihreää, vähentää stressiä” ja ”Tylsistyminen lisää luovaa ongelmanratkaisukykyä.”
Lopuksi Katri Saarikivi kehotti lietsomaan oppimisen tehotunteita: ”Ällisty asioista ja ole utelias!”
Katri Saarikivi oli puhujana Kymenlaakson Boostia ja balanssia -tapahtumassa 1.4.2025.
Teksti ja kuva: Kirsi Juura