Suomen elintarvikevienti Suvi ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Talasrinne kävi tapaamassa kauppakamaria, Kymenlaakson liittoa, Kaakkois-Suomen Ely-keskusta, Cursoria, Kouvola Innovationia sekä MTK – Kaakkois-Suomen, LUT:n ja Xamkin edustajia. Yhteistyöllä tavoitellaan Kymenlaakson elintarvikealan yritysten avittamista vientimarkkinoille.
Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin toimiala, mutta tuotteiden viennissä olemme Euroopan heikoin maa.
Suomesta lähtee elintarvikkeita ja juomia maailmalle 2,4 miljardin liikevaihdolla. Naapurit pyyhkivät Suomen ohi vauhdilla; Ruotsi 10 miljardin viennillä, Baltian maat noin 10 miljardin ja Tanska 19 miljardin viennillä.
Ero Suomeen selittyy ainakin osittain sillä, että verrokkimaat ovat lähteneet yritysvetoiseen vientimalliin jo 10 vuotta sitten.
Nyt myös valtiovallan taholta on havahduttu siihen, että Suomi on jäänyt elintarvikeviennissä Euroopan hännille. Petteri Orpon hallitus onkin luvannut elintarviketeollisuuden vientiponnisteluille 10 miljoonan euron tuen vuosittain.
”Verrokkimaat siirtyneet yritysvetoiseen malliin jo 10 vuotta sitten”
Asiasta on ottanut koppia Suomen elintarvikevienti Suvi ry., jonka toiminnanjohtaja Jarmo Talasrinne kävi viime viikolla Kymenlaaksossa tapaamassa kauppakamaria, Kymenlaakson liittoa, Kaakkois-Suomen Ely-keskusta, Cursoria, Kinnoa sekä MTK – Kaakkois-Suomen, LUT:n ja Xamkin edustajia. Yhteistyöllä tavoitellaan Kymenlaakson elintarvikealan yritysten avittamista vientimarkkinoille.
– Tavoitteemme on viedä 160 suomalaista, elintarvikkeita tuottavaa yritystä maailmalle. Kaikki vientikelpoiset tuotteet perataan läpi, mitään ei priorisoida, Talasrinne sanoo.
Hankkeeseen ovat jo sitoutuneet Työ- ja elinkeinoministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Ulkoministeriö, Ruokavirasto, Business Finland ja Suomen suurlähetystöt. Nyt maakuntiin pyritään muodostamaan Suvi ry:n ympärillä toimiva verkosto.
”Vientinäkymät puhtaalle ruualle ovat lupaavat”
Luonnonvarakeskus Luke:n laskelmien mukaan näkymät Pohjoismaiden elintarvikeviennille ovat lupaavat. Vuoteen 2035 mennessä Tanskan viennin arvioidaan olevan 32 mrd euroa, Ruotsin 15 mrd euroa ja Virollekin povataan 3,8 mrd euron vientituloja juomista, ruuista ja elintarvikkeista.
Keskimääräinen kasvuvauhti näissä maissa on 3,2 – 5,5 prosenttia. Suomen tavoite on kaksinkertaistaa ruokavienti vuoteen 2031 mennessä.
Kotimarkkina-aluetta laajennetaan kohdistumaan koko Itämeren alueelle sisältäen Saksan, Puolan, Baltian maat ja Pohjoismaat Islantia lukuun ottamatta. 2020-luvulla elintarvikealanviennistä yli 50 prosenttia on kohdistunut tälle alueelle. Elintarvikkeita tuodaan Suomeen noin 6 miljardin edestä.
Yrityksille konkreettista apua ”Mukaan vaikka yhdellä kuormalavalla kuukaudessa”
Suvi ry:n Jarmo Talasrinne on kiertänyt lähes kaikki maakunnat ja kartoittanut, mitä yritykset tarvitsevat avukseen ruoka- ja elintarvikeviennin aloittamiseksi.
– Aloitamme yritysvalmennuksista, joissa kartoitetaan halukkaat yritykset ja lähdetään hyvin matalan kynnyksen valmennuksella liikkeelle. Yritys voi ottaa tavoitteekseen valmistaa vientiin vaikkapa yhden kuormalavallisen tuotteita kuukaudessa.
– Seuraava steppi on ottaa mukaan kansainvälisen kaupan ammattilaisia, jotka yhdessä yrittäjän kanssa hiovat tuotteita kilpailukykyiseen kuntoon. Kyse voi olla tuotekehityksestä, pakkausdesignista, yrityksen brändin hiomisesta, avusta markkinoinnissa ja tuotteiden sovituksesta vientimarkkinalle, Talasrinne kuvailee.
Rahoitus on yksi yrityksiä puhuttava aihe. Kymenlaaksossa Suvi ry:n tukena aloittava yhteistyöryhmä tutkii yrityksille soveltuvia rahoitusmahdollisuuksia. Kouvola Innovationissa parhaillaan käynnissä oleva Kelkka-hanke mahdollistaa yritysten tutustumismatkat Keski-Euroopan elintarvikemessuille edullisesti jo nyt.
Messujen lisäksi Suvi ry pyrkii viemään verkoston kautta suomalaisia elintarvikeyrityksiä suoraan asiakkaiden luokse.
Pilottikokeiluja tehtiin Saksassa jo tänä keväänä ja ne jatkuvat ensi syksynä.
– Suvi ry on mukana messuilla ja myyntineuvotteluissa ulkomailla eli yritys ei jää koskaan yksin neuvotteluihin. Pääasiassa tapahtumiin mennään joukkueena joko toimialoittain tai maakunnittain. Esimerkiksi Pirkanmaan yrittäjien kanssa toteutettiin paikallisten tuotteiden kampanja Saksassa, Talasrinne kertoo.
”Jalostusasteen nostaminen on yksi hankkeen tavoitteista”
Talasrinne myöntää, että yhtenä haasteena on vaikeuksissa painiskeleva alkutuotanto.
– Tähän haetaan nyt ratkaisuja, jotta alkuketju saisi kasvatettua tuotantoa ja sitä kautta edelleen raaka-ainetta teollisuudelle, hän sanoo.
Myös jalostusasteen nostaminen tuo lisäeuroja valmistajille.
– Nyt kauraa viedään jyvinä Saksaan, jossa se jalostetaan mysliksi. Meidän tavoite on, että jalostus tapahtuisi jatkossa yhä enemmän Suomessa. Jalostusarvo on vielä turhan matalalla ja vain suurten elintarvikeyhtiöiden varassa, hän pohtii.
”Tavoitteena on saada Kymenlaaksoon maakunnallinen hanke. Ensimmäinen infotilaisuus yrityksille on syksyllä.”
Talasrinne arvioi kymenlaaksolaisille, että helmikuussa 2026 kaikissa maakunnissa voisi olla käynnissä vientihanke joko maakuntatasoisesti tai vierekkäisten maakuntien yhteishankkeina.
– Meidän vientivalttejamme on ruokaturvallisuus. Puhtaus on erityisesti pohjoisen Euroopan vahvuus. Nyt tarvitaan vain yritykset mukaan kokeilemaan, mitä maailmalla on tarjottavana – vaikka pienimuotoisesti aluksi, Talasrinne kannustaa.
Teksti ja kuva: Kirsi Juura
Sitaatit ovat Jarmo Talasrinteen.