Suomalaiset ovat törmänneet kevään aikana uuteen ilmiöön, kun kauppojen jauhelihahyllyt ovat ammottaneet tyhjyyttään. Kotkan Lihamestarit on toimittanut jauhelihaa asiakkailleen naudanlihapulasta huolimatta.
Kotkan Lihamestarien henkilökunta kurvaa jalostamon pihalle Hakamäkeen kesäauringon ensi säteiden noustessa metsän takaa. Puoli yhdeksän aikaan tuotanto on jo täydessä käynnissä. Yksi lihamestareista leikkaa ruhoja paloiksi, toinen jauhaa ja toimitusjohtaja Panu Eerola siirtää avoimia jauhelihapakkauksia rullakosta pakkauslinjalle.
Yritys on pystynyt tuottamaan omille asiakkailleen jauhelihaa myyntiin, mutta monessa kaupassa jauhelihahyllyt ovat ammottaneet tyhjyyttään kevään ajan.
Tilanne on Panu Eerolan mukaan mennyt nopeasti huonoksi.
– Nautojen määrä vähenee kovaa vauhtia ja naudanlihapula koskettaa nyt ihan koko Suomea. Kaakkois-Suomessakin on alkutuotantoa, vaikka se onkin aika pientä. Nyt tilanne on se, että isot elintarviketehtaat ostavat Kymenlaaksosta ruhot, mutta eivät myy mitään tuotteina takaisin.
Kotkan Lihamestarit ovat reagoineet tilanteeseen tekemällä entistä enemmän hankintoja lähi-alueelta.
– Liha-ala on mennyt aika hulluksi ja tosi nopeasti. Meidän tyyppisellä ketterällä toimijalla, joka pystyy tekemään nopeasti ratkaisuja, tilanne on hallittavissa. Olemme pystyneet toimittamaan tavaraa hyvin lähelle tilattuja määriä. Ollaan pyritty siihen, että ketään ei jätetä pulaan. Uskoisin, että meidän asiakkaat on tyytyväisiä, Eerola sanoo.
Kotkan Lihamestarien tuotevalikoimaan kuuluvat laadukkaiden, kotimaisten naudan- ja sianlihatuotteiden lisäksi broilerituotteet. Ammattitaitoisten lihamestarien käsien kautta lihajalosteita kulkee kauppoihin noin 5000 kiloa viikossa.
Yrityksen toimitusjohtaja kiittelee nykyisiä tuotantotiloja Kotkan Hakamäessä. Muutto uusiin, omiin tuotantotiloihin tehtiin vuonna 2022, kun vanhat tilat Kotkansaarella jäivät liian pieniksi. Uudet toimitilat ovat mahdollistaneet myös yrityksen kasvun.
Entä olisiko tiloissa edelleen kasvunvaraa, jos yritys päättäisi laajentaa tuotantoaan vientiä varten?
– Tässä markkinatilanteessa ei ole järkeä sellaista suunnitella. Raaka-ainepula on sellainen, että hyvä kun saadaan kotimaan markkinoille tuotettua tarpeeksi, vastaa Eerola epäröimättä.
Toisena haasteena viennin suhteen Eerola pitää yrityksen tuotevalikoimaa.
– Toimimme tuorelihatuotteiden kanssa. Myyntiaikaa on muutamia päiviä, joten vientiin pitäisi löytää erilaisia pakkausratkaisuja, mikä tarkoittaisi myös lisäinvestointeja.
Sinänsä Eerola pitää Suomea potentiaalisena maana elintarvikeviennin suhteen.
– Täällä pystytään tuottamaan puhtaita elintarvikkeita oli kyse sitten maitotuotteista, lihasta tai kasviksista. Eläimet kasvatetaan ilman hormoneja ja antibiootteja. Puhdas luonto ja puhtaat vedet tarkoittavat erittäin puhdasta ruokaa ja ne pitäisi hinnoitella sen mukaan vientimarkkinoilla, Eerola korostaa.
Eerola kertoo, että puhtaita raaka-aineitamme suorastaan ihmetellään Euroopassa.
– Siellä on antibiootit käytössä koko kasvukauden ja jo eläinten rehuissa. Suomessa eläinten terveys on tarkasti valvottua, kuljetusketjut on lyhyitä toisin kuin Euroopassa, jossa eläimiä kuljetetaan huutokaupasta toiseen. Meillä olisi ilman muuta mahdollisuus tehdä premium-tuotteita vientiin, jos olisi tehty parempaa politiikkaa niin että olisi raaka-aineita.
Kritiikin siemenen Panu Eerola laittaa EU:n ilmastopolitiikalle.
-Tämä määrätietoinen maaseudun alasajo ja politiikka, että unohdetaan ruoka ja langetaan maaseudun ihmisten tehtäväksi pelastaa maapallo hiilidioksidilta, kuulostaa nurinkuriselta ajatukselta. Ilmastonsuojeluun pitäisi olla toisenlaiset keinot. Maaseudun pitää huolehtia myös huoltovarmuudesta.
Eerola on kasvanut maaseudulla ja tietää alkutuotannon haasteet. Yksi niistä on lyhyt satokausi ja pohjoiseen ilmastoon soveltuvat viljely- ja rehukasvit.
– Viime vuosina on nostettu esille, että ihminen ei tarvitsisi lihaa, vaan pystyisimme elämään proteiinipitoisilla kasveilla, kuten soijalla ja härkäpavuilla. Meillä ei vaan lämpösumma riitä näille kasveille. Jos viiden vuoden sadosta puolet jää peltoon, niin kyllä meillä aika äkkiä nälkä tulisi. Heinä ja ruoho kasvavat Suomen olosuhteissa riittävän hyvin ja ne pystytään muuttamaan kallisarvoiseksi ja hyvänmakuiseksi proteiiniksi. Myös hydrotalous toimii täällä automaattisesti, ei tarvitse pumpata pohjavesiä, Eerola sanoo.
Kotkan Lihamestareiden visio on olla varma, luotettava ja palveleva laatulihan tekijä. Vuosien mittaan yritys on kasvattanut markkina-aluetta. Panu Eerola tuotantolaitoksen johdossa tekee aktiivisesti töitä, että yritys on mukana tuotekehityksessä ja pysyy hyvin kartalla kaupan vaateissa ja kuluttajien toivomuksissa.
Töissä on kuusi lihamestaria ja lomasesonkien aikana muutama määräaikainen työntekijä.
Palkintojakin on laadukkaalle lihalle jaeltu. Kotkan Lihamestareiden Porter-makkara palkittiin vuonna 2019 parhaana raakamakkarana Akateemisen Kiuas-seuran suuressa makkara-arvostelussa. Tuorelihamakkarat ovat olleet useana vuonna kärkisijoilla kovatasoisessa makkaranvalmistuskilpailussa Englannin Nottinghamissa.
Kello on vähän yli puolen päivän ja aurinko korkeimmillaan, kun Vasaratie kahdeksassa lihamestarit alkavat riisua valkoisia työtakkejaan ja lakkejaan naulakkoon. Pihalta lähtevät täyteen lastatut kuorma-autot kohti kauppoja jauhelihapaketit kyydeissään. Ainakin joissain kodeissa syödään tänään lasagnea tai lihapullia.
Teksti ja kuvat/video: Kirsi Juura