Kymenlaaksoon tarvitaan uusia kasvutoimia maakunnan elinvoiman kehittämiseksi. Itä-Suomen pysyminen asuttuna ja elinvoimaisena on erittäin tärkeää myös kansallisen turvallisuuden kannalta.
Yhtenä keinona on Kymenlaakson määrittely erityistalousalueeksi, minkä nostimme esille työ- ja elinkeinoministeriöön jättämässämme lausunnossa itäisen Suomen ohjelmasta. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK on esittänyt itäisen Suomen aluetta erityistalousalueeksi.
Alueen määrittely erityistalousalueeksi mahdollistaa määräaikaisia verokannustimia ja pilottikokeiluja, jotka edistävät yritysten kilpailukykyä ja uudistumista, osaavan työvoiman saatavuutta sekä työllisyyden ja väestön kasvua.
Verokannustimilla olisi mahdollista tavoitella uutta yritystoimintaa ja vahvistaa nykyisten elinkeinojen kasvua ja kansainvälistymistä sekä tukea investointia suunnittelevia tahoja sijoittumaan Kymenlaaksoon.
Verokannustimien tulisi olla niin sanottuja investointikannustimia, jotka edellyttävät yritykseltä omaa investointia ja tuovat työpaikkoja tullessaan. On tärkeää pitää mielessä, että verokannustin ei koskaan toimi yksinään, vaan se on osa kokonaisuutta, joka rakentuu alueen vahvuuksille.
Euroopan maista saatujen kokemusten mukaan erityistalousalueille syntyneet yrityskeskittymät käyttävät lähialueiden yrityksiä alihankkijoina ja näin edistävät myös pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kasvua.
Alueen elinvoiman kannalta keskeisessä asemassa ovat opiskelijat. Opintolainahyvityksen pilotointi toimisi kannusteena opiskelijoille jäädä töihin alueelle valmistumisensa jälkeen. Vastaavasti yrityksille myönnettävä kustannustuki mataloittaisi kynnystä ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden rekrytointiin.
Kymenlaakson määrittelyä erityistalousalueeksi puoltaa raju muutos monilla toimialoilla. Pahiten iskua ovat joutuneet ottamaan vastaan matkailuala ja metsäteollisuus. Panostukset puhtaaseen energiaan, teollisen toiminnan uusiutumiseen, logistiikkaan ja yrittäjyyteen ovat keskeisiä rakennuspalikoita Kymenlaakson elinvoiman ja kasvun vahvistamisessa.
Kymenlaakso tarjoaa hyvän toimintaympäristön teollisten investointien kotiuttamiseen maakunnan vahvan ja pitkän teollisuusorientoituneisuuden ansiosta, kuten uusimmat datacenter- ja akkuteollisuusinvestoinnit jo osoittavatkin. Kymenlaakso on vahvuuksiltaan erityinen ja sijainniltaan merkittävä alue, mutta samalla riittävän pieni kokonaisuus erityistalousaluekokeilun kohteeksi.
Tarvetta erityistoimille on, sillä Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat saaneet selkeästi muuta Itä-Suomea pienemmät määrärahat EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituksesta 2021–2027.
Kymenlaakson osuus on 82 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi Pohjois-Karjalan osuus on 211 miljoonaa ja Etelä- ja Pohjois-Savon osuus yhteensä 484 miljoonaa euroa.
Itäisen Suomen maakunnat ovat läntisiä heikommassa asemassa myös tuulivoiman rakentamisen esteiden takia. Länsirannikolle keskittyneet tuulipuistot ovat merkittäviä miljoonainvestointeja ja niiden myötä myös panostukset energiansiirtoverkkoihin ovat painottumassa Länsi-Suomeen.
Erityistoimenpiteiden ansiosta vihreän kullan maakuntamme voisi ottaa loikan vihreän energian maakunnaksi, ja pilottikokeiluista saataisiin testattua tietoa koko kansantaloudelle.