Kauppakamarien jäsenyritykset antavat hallitukselle kouluarvosanaksi seitsemän osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvästä politiikasta..
Asia ilmenee kauppakamarijärjestön osaajakyselystä, johon vastasi noin tuhat yritystä elo-syyskuun vaihteessa. Kymenlaakson kauppakamarin toiminta-alueelta vastaajina oli 49 yritystä.
Vähän yli puolet Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyritysten vastaajista antoi hallitukselle arvosanaksi seitsemän tai kahdeksan koulutus-, työmarkkina- ja maahanmuuttopolitiikkaan liittyvistä toimista. Välttävän arvosanan antoi 35 prosenttia vastaajista ja kiitettävän vain 2 prosenttia.
Suurin huoli osaamisperusteisen maahanmuuton tilanteesta ja maan ilmapiiristä
Kyselyssä vastaajia pyydettiin kertomaan päättäjille terveisiä osaavan työvoiman teemoihin liittyen. Vastauksista käy selvästi ilmi, että suurin tyytymättömyys ja huoli yrityksillä on osaamisperustaisen maahanmuuton tilanteesta ja Suomen ilmapiiristä kansainvälisten osaajien integroitumisen näkökulmasta. Näitä teemoja käsiteltiin noin puolessa kaikista vastauksista.
– Yritysten viesti päättäjille on selvä, sanoo Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen ja luettelee kymenlaaksolaisten yritysten kirjallisia vastauksia:
” Suomen järjestelmä on hanurista ja se tulee vain pahentamaan työvoimapulaa ja sen kautta investointihalukkuutta Suomeen.”
” Ottakaa nyt järki käteenne”
” Työvoiman saatavuus ulkomailta tulee turvata ja täällä oleville maahanmuuttajille tulee turvata koulutuspalvelut”
” Työperäistä maahanmuuttoa pitäisi helpottaa huomattavasti”
” Osaavia ulkomaalaistaustaisia tulisi aktiivisti houkutella Suomeen”
” Lupakäsittelyjen nopeuttaminen, ei ole aikaa odotella”
” 3 kk -> 6 kk tai nopeasti toimiva poikkeuslupamalli”
” Olisi parempi ottaa oppia maista, jotka ovat onnistuneet asiassa”
” EU-maista tulevien osaajien lupabyrokratiaa pitäisi oleellisesti keventää Suomessa, jotta Suomi olisi houkutteleva paikka muille EU-kansalaisille.”
” Mielestäni Suomi rikkoo EU-lainsäädäntöä, joka koskee työvoiman vapaata liikkumista EU-maasta toiseen työn perässä (yksi EU:n peruspilareista).”
” Suomeen on luotu kasa niin sanottuja ”non legislative barriers”, jotka estävät ja hankaloittavat työntekijän työllistymistä Suomessa.”
Yhtenä konkreettisena teemana vastauksista nousee Suomeen töihin pääsemisen vaikeus ja perheiden huomiointi kokonaisuutena. Myös työnantajille kasautuvaa vastuutaakkaa Suomeen asettautumisen tukemisessa moni pitää kohtuuttoman suurena.
– Kestää helposti puoli vuotta työsopimuksen solmimisesta ennen kuin työntekijä pääsee aloittamaan työt, muistuttaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
– Puolisoa ja lapsia ei saa Suomeen, kun perheen yhdistämisen tulorajat on asetettu aivan liian korkeiksi. Kun sitten puolisolle olisi paikkakunnalta työpaikka löytynyt, sitä ei saa tarjota saatavuusharkinnan takia. Jos saatavuusharkinta selätetään, voi kuitenkin olla, ettei työlupaa myönnetä työn osa-aikaisuuden ja tulorajojen vuoksi. Ainoa apu perheelle on usein työnantaja, joka sitten asiaa selvittelee viranomaisten kanssa iltapuhteina ja sormet ristissä toivoo, että tänne vaivalla hankittu työntekijä kaikesta huolimatta haluaisi jäädä Suomeen, Pulkkinen kuvailee.
Keskuskauppakamarin mielestä työluvan saamiseen liittyviä tulorajoja ei tulisi nostaa nykyisestä ja saatavuusharkinnasta pitäisi luopua kokonaan. Lisäksi perheenyhdistämisen tulorajoja pitäisi höllentää ja toivottaa myös lapset ja puolisot tänne tervetulleiksi. Nyt tulorajat ovat käytännössä niin korkeat, että henkilön pitää ansaita yli 3500 euroa kuukaudessa saadakseen puolisonsa ja kaksi lastaan Suomeen.
– Suomi on onnistunut viime vuosina nopeuttamaan työlupien käsittelyä, mutta perheenjäsenen oleskeluluvan käsittelyyn menee silti edelleen noin puoli vuotta. Se on pitkä aika elää epävarmuudessa ja olla erossa rakkaimmistaan, Pulkkinen sanoo.
Kannustinloukkujen purkamista, oppilaitosyhteistyötä ja koulutuksen kehittämistä pidetään tärkeänä
Hallitus saa kiitosta yrityksiltä kannusteiden lisäämisestä työn tekemiseen ja vastaanottamiseen sekä työntekijöiden palkkaamisen helpottamisesta.
Yritykset pitävätkin kannustinloukkujen purkamista yhdessä koulutuksen sisältöjen kehittämisen ja oppilaitosyhteistyön vahvistamisen kanssa kaikista tärkeimpänä toimena turvata osaavan työvoiman saatavuus.
Ammatillisesta koulutuksesta ja jatkuvasta oppimisesta leikkaamista vastaajat pitävät virheenä. He toivovat, että myös päätöksentekijät ymmärtäisivät vahvan ammattiosaamisen merkityksen yrityksille.