Kymenlaakson matkailukesä: ”Sellaiset normaalit, hyvät matkailijavirrat”

Verlan tehdasmuseo, Unescon maailmanperintökohde. Kuva: Kirsi Juura

Jos matkailuyrityksissä olisi tyytyväisyyttä mittaava ilmapuntari, niin sen nuoli asettuisi kuluneen kesän osalta keskivaiheille kuvaten suht normaalia suomalaista kesää. Ei matalapaineita, muttei suurta korkeapainettakaan.

Charissa McCarron. Kuva: Kouvolan kaupunki

– Näyttäisi siltä, että Kouvolan seudulla on ollut positiivinen matkailukesä, sanoo Kouvolan kaupungin viestintä- ja markkinointipäällikkö Charissa McCarron

Kouvolan kaupungin tietojen mukaan kesäkuun matkailijamäärissä oli kasvua 15 prosentin verran. Toukokuun matkailijamäärät olivat miinuksella viime vuoteen verrattuna. Heinäkuun tilastoja vielä odotellaan.

Tapahtumat vetivät matkailijoita

Kouvolassa ei tänä kesänä ollut edellisvuoden tapaan suuria valtakunnallisia tapahtumia kuten Kuninkuusravit, jotka toivat edelliskesänä Kouvolaan kymmeniä tuhansia matkailijoita. Ensimmäistä kertaa järjestetyt Viinijuhlat keräsivät noin 7000 vierailijaa.

Repoveden kansallispuiston matkailijoita palveleva junayhteys Hillosensalmen asemalle toimi tänäkin kesänä. McCarronin saamien tietojen mukaan matkustajamäärässä oli pientä laskua kesäkuussa. Repoveden silta oli koko kesän suljettuna, mutta kaupunki järjesti Metsähallituksen kanssa korvaavia venekuljetuksia.

Markkinointikampanjoilla tavoitellaan sekä matkailijoita että asukkaita

Kouvolan kaupungin matkailumarkkinointia suunnattiin keväällä ja alkukesästä 10 viikon ajan pääkaupunkiseudulle. Helsingin sinisten bussien kyljessä näkyvät Kouvolassa olisit jo perillä -mainokset oli tarkoitettu puhuttelemaan matkailijoiden lisäksi potentiaalisia muuttajia.  

– Kouvolaan matkustetaan muualta kotimaasta. Ulkomaisten matkailijoiden osuus on vain noin prosentin luokkaa kokonaismatkailijamäärästä. Yksittäiset ulkomaiset matkailijat tulivat Saksasta ja muista Pohjoismaista, McCarron sanoo.

Kaupunki teki aiemmin kansainvälistä markkinointia Porvoon, Sipoon ja Kotkan kanssa, mutta joutui tänä keväänä jättäytymään pois henkilöresurssien puutteen vuoksi.

– Aiemmat kampanjat markkinoivat rengasmatkailua näillä alueilla. Matkailijoita houkuteltiin kiertämään eri paikkakuntia kaveriporukoiden tai perheen kanssa pyöräilyn, mökkeilyn ja patikoinnin merkeissä. Kampanjoiden viesti Helsingin lentokentälle tuleville matkailijoille oli, että ajele siitä  Porvooseen, Kotkaan ja Kouvolaan.  Kouvolasta kohteina olivat Verla, Kimolan kanava ja Tykkimäki, McCarron kertoo.

Etelä-Euroopan helteitä pakoon tulevia turisteja ei ainakaan Kouvolassa vielä ole nähty.

-On Business Finlandin tehtävä rakentaa laajempaa Suomi-mielikuvaa Euroopassa. Meillä kaupungeilla on matkailubudjetit siihen aivan liian pieniä”, vastaa McCarron.

Saksassa Kouvolan kaupunki toimii paikallisten matkanjärjestäjien kanssa yhteistyössä.

– Meillä on Saksassa agentti, joka toimii yhteistyössä paikallisten matkanjärjestäjien kanssa ja myy paketteja. Työ on hidasta ja Suomi kilpailee muiden Pohjoismaiden kanssa, joilla on moninkertaiset markkinointibudjetit käytettävissään, McCarron sanoo.

Verlan kävijämäärissä kuukausivaihtelua

Unescon maailmanperintökohde Verlassa vierailee vuosittain noin 40 000 kävijää. Museokävijöiden osalta Verlan tehdasmuseon touko-kesäkuu oli jonkin verran viime vuotta vilkkaampi. Heinäkuussa museokävijöitä oli noin 20 prosenttia vähemmän viime vuoteen verrattuna. Elokuussa kävijöitä Unescon maailmanperintökohteessa on ollut taas normaalimäärät.

– Varmaan joku vaikutus Verlan sesonkiajan kävijämäärän laskuun on sillä, että Repoveden Lapinsalmen silta on ollut pois käytöstä. Verlan viime vuoden kävijätutkimukseen vastanneista melkein puolet oli yhdistänyt kohteet samalle käynnille, kertoo museonjohtaja Ville Majuri.

Verlan majoituskohteet ovat Majurin mukaan olleet suurin piirtein viime vuoden tapaan varattuina.

– Ravintola Verlalla on kuulemma ollut oikein hyvä kesä, joten kyllä täällä on väkeä käynyt, Majuri toteaa.

Kulttuuri ja aktiviteetit vetivät Ankkapurhan kulttuuripuistoon

Ankkapurhan kulttuurisäätiö ylläpitää matkailukohteita Kouvolan Anjalassa nuorisokeskustoiminnan ohessa. Kulttuuripuiston historiallisista kohteista tunnetuin on Anjalan kartano.

– Kartanolla vieraili noin 2500 henkilöä, mikä on todella hyvä tulos vain vajaan kahden kuukauden aukiololla, Paula Rämä Ankkapurhan kulttuurisäätiöstä kertoo.

Alueen kohteista suosituin on Makasiinikahvila, jonka herkuista nautti kesäkauden aikana noin 15 000 henkilöä. Frisbeegolf-radalla taitojaan mitteli noin 8 000 pelaajaa. Läheisen Känkkärän luontopolun kävijöiden mittaamisen toteutusta vielä suunnitellaan.

– Tällä kesäkaudella on ollut ilahduttavaa, että matkatoimistojen kotimaisia bussiryhmiä on ollut taas liikkeellä enemmän. Koronavuosien vaikutus alkaa vihdoin siis hävitä, Rämä iloitsee.

Paula Rämä kertoo, että puistossa järjestettyihin kesätapahtumiin osallistui noin 700 – 800 henkilöä. Näitä olivat erilaiset luennot, konsertit, opastukset ja huipennuksena kesän puistokonsertti.

– Yhteistyökumppaneiden kanssa suunnittelemme yhdessä tapahtumia ja pyrimme koko ajan kehittämään toimintaa ja tarjoamaan monipuolisesti tekemistä ja tapahtumia kävijöille, Rämä kertoo.  

Matkailijoiden lisäksi Ankkapurhan aktiviteettien parissa viihtyvät Nuorisokeskus Ankkapurhan lasten, nuorten ja aikuisten ryhmät.

– Aika paljonhan meillä täällä on toimintaa, kun näitä määriä tässä itsekin katsoo, Paula Rämä toteaa lopuksi tyytyväisenä.

Saaristokohteet nousivat Kotkassa suosikeiksi

Ekaterina Miettinen, Visit Kotka-Hamina. Kuva: Cursor.

Kotkan ja Haminan seudulla matkailijamäärät olivat kesäkuussa noususuuntaisia.  Rekisteröityjen yöpymisten määrä oli Kotkan ja Haminan seudulla 22,5 prosenttia suurempi kuin viime vuonna, yltäen yhteensä 21 800 yöpymiseen. Eniten matkailijoita on tullut Suomesta, Virosta ja Saksasta. Rekisteröity majoitusmyynti nousi 17 prosenttia, yhteensä 1,3 miljoonaan euroon. 

– Matkailualueorganisaationa Visit Kotka-Haminassa olemme panostaneet ja panostamme jatkossakin alueen monipuoliseen markkinointiin. Lukuisissa kesäkampanjoissa huomiota on saanut muun muassa kulttuurikohteet, aktiviteetit, saaristomaisemat ja luonto, kertoo Visit Kotka-Haminan matkailujohtaja Ekaterina Miettinen .

Alueen vetonauloina kuluneena kesänä olivatkin tapahtumat, vesistöt ja historialliset kohteet. 

– Tänäkin kesänä saaristokohteet nousivat yhdeksi suosikeista verkkosivujemme analytiikan perusteella, Miettinen kertoo.

-Tapahtumia, palveluita ja majoitusta tarvitaan jatkossakin lisää, jotta saadaan matkailijat viipymään seudullamme ympärivuotisesti.

 Santalahti Resort Kotka: Meren äärellä ollaan tyytyväisiä kesään

Jukka Markkola, Santalahti Resort Kotka

Santalahti Resort Kotka on palkittu viiden tähden luontolomakeskus, jonka omistaja ja yrittäjä Jukka Markkola tavoitettiin meren ääreltä tyytyväisenä kuluneeseen kesään.

– Kesäkausi on ollut hyvä ja viime kesään verrattuna jopa parempi, hän sanoo.

Lähes kaikkien matkailuyrittäjien tavoin Santalahti Resortissakin aikaa mitataan käsitteellä ”ennen ja jälkeen koronan”.

– Korona aikana oli kovaa kasvua ja kun tietää, mikä on nyt ihmisten taloustilanne, niin pitää olla tyytyväinen, kun ollaan pystytty säilyttämään viime vuoden taso. Vaikkei nämä mitkä helpoimmat ajat olekaan ja kulut kasvaa koko ajan, niin yhtään en valita. Ollaan pystytty pitämään pintamme, Markkola toteaa.

Santalahti Resortin vuokrattavien majoitustilojen koot vaihtelevat muutaman henkilön mökistä luksusvilloihin ja huviloihin.

– Majoitustiloja varataan ihan tasaisesti laidasta laitaan. Riippuu porukan koosta ja agendasta. Viikonloppuna oli häät Villa Aavassa, välillä taas on keskikokoisten porukoiden kokoontumisia. Syksyn edetessä vuokraajina ovat pääasiassa yritykset, Markkola sanoo.

Santalahti Resortissa on jonkin verran työn takia pidempään alueella olevia majoittujia, mutta Markkolan mukaan matkailijat tulevat pääosin kotimaasta, suurin osa pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta.

– Työn takia pitempään paikkakunnalla asuvat arvostavat, kun pääsevät pihaan autolla, on oma keittiö ja saunakin, Markkola toteaa.

Santalahti Resorts on markkinoinut majoitus-, juhla- ja kokoustiloja lähinnä seutukunnan ulkopuolelle. Syykin on selkeä. Majoitukset ovat suurin tulonlähde. Varaustilanteessa on jo jonkin aikaa näkynyt ilmiö, että majoitustilat varataan viime tingassa. Viipymät on Markkolan mukaan hieman lyhentyneet, mutta varausmäärissä on ollut kasvua.

Syksyyn ja seuraavaan talveen Jukka Markkola katselee hivenen helpottunein mielin.

– Monta vuotta on investoitu ja laajennettu. Nyt on pitkästä aikaa tilanne, ettei ole mitään suurempia investointeja ja rakennusprojekteja meneillään, ainoastaan normaaleja huolto- ja kunnostustoimia talven aikana. Suunnitelmia toki pyörii, mutta niistä kerrotaan aikanaan.

KSO:lla hyvä kesäkuu ja kohtalainen heinäkuu

Mikko Virtanen, Kymen Seudun Osuuskauppa

Kouvolan Seudun Osuuskaupan kohteissa kesän matkailijamäärät tasoittuivat normaalilukemiin viime kesän suurien valtakunnallisten tapahtumien puuttuessa alueelta.

– Hyvä kesäkuu ja kohtalainen heinäkuu, summaa mara-toimialajohtaja Mikko Virtanen.

Virtanen arvelee, että sateet karsivat matkailijoita KSO:n ulkoilmakohteissa Tykkimäen huvipuistossa ja Aquaparkissa sekä terasseilla.

– Mitään kotimaan matkailubuumia ei enää ole, vaan tilanne on tasoittunut sellaiseksi normaaliksi hyväksi matkailijavirraksi, Virtanen sanoo.

Tykkimäki Resortin suosio on puolestaan kasvanut ja käyttöaste parantunut viime vuodesta.

– Resortti on meidän ilopilleri. Kävijämäärät ovat kasvaneet sekä kesä- että heinäkuun osalta ja ovat edelleen nousussa, sanoo Virtanen.

Tykkimäen huvipuiston kävijämäärät olivat kesäkuussa viime vuotta pienemmät, mutta heinäkuussa puolestaan suuremmat.  

– Tykkimäen osalta tilanne on comme ci – comme ça, Virtanen toteaa.

Konserttien suurin vetonaula oli Katri-Helena.

Kotkassa KSO:n kesä oli vähän vaisumpi ja myös Hamina Tattoo -tapahtuma kärsi sadepäivistä.

– Ihmiset eivät vaan liiku sadepäivinä, Virtanen toteaa.  

Elokuussa matkailu keskittyi viikonlopun tapahtumiin.  

Kesän media-aiheena olleita hellepakolaisia ei Kotkan ja Kouvolan Vaakunassa tai Tykkimäki Resortissa ole näkynyt. Virtanen uskoo, että ilmastonmuutoksen vaikutus matkailukohteiden vaihtumiseen Etelä-Euroopasta pohjoisemmaksi näkyy pitkän tähtäimen kehityksessä.

– Huippuhelteiden vaikutus näkyy varmaan ensin Keski-Euroopan matkailukohteissa ja vuosien myötä se sataa myös Pohjois-Euroopan laariin, Virtanen toteaa.

Kategoriat:Matkailu, Kymenlaakso