Tieto valtatie 15 korjaushankkeen siirtymisestä kakkosprioriteettiin Väyläviraston investointiohjelmaluonnoksessa 2025-2032 on herättänyt huolta maakunnassamme. Huoli on aiheellinen, sillä vasta kun rahat ovat hankkeen toteuttajalla Väylävirastolla ja kuokka maassa, tien korjaus on varmaa.
Väylävirasto on pyytänyt Kymenlaakson kauppakamarilta lausuntoa investointiohjelmaan, ja kauppakamari pitää 22.12. lähettämässään lausunnossa erittäin tärkeänä valtatien 15 nostamista takaisin ykköskoriin.
Tietojemme mukaan kyse kakkoskoriin siirtämisestä johtui tiesuunnitelman lisätäydennystarpeesta ja siitä, että Traficom ei ole tiesuunnitelmaa vielä hyväksynyt. Tiesuunnitelma tultaneen hyväksymään tammikuussa ja näin myös hanke voitaisiin palauttaa takaisin ykköskoriin, kun investointiohjelmasta päätetään Väylävirastossa helmi-maaliskuussa.
Rahoituksesta päättää eduskunta. Pohjana on hyväksytty tiesuunnitelma.
Kauppakamari tuo lausunnossaan vahvasti esille valtatien korjauksen välttämättömyyden.
Tie on keskeinen linkki EU:n TEN-T-ydinverkkoon kuuluvien HaminaKotka sataman, Kouvolan RRT:n ja E18-tien välillä. EU on 18.12. sopinut asetuksesta TEN-T -verkon kehittämiseksi. Maanteiden osalta Euroopan komission alkuperäisen ehdotuksen mukaiset lisäykset säilyivät ja näihin kuuluu vt 15 välillä Kotka-Kouvola. Kymenlaakson maakuntaliiton lausunnossa nostetaan esille, että vt 15 on osa esitettyä uutta Eurooppatie 16 (E16) -hanketta. Nämä korostavat tieyhteyden kansainvälistä merkitystä.
Huolimatta Venäjän matkailuliikenteen vähenemisestä, on tieyhteys edelleen teollisuuden, kaupan ja työmatkaliikennöinnin takia erittäin kuormittunut.
Tänä vuonna vt 15:n liikennemäärät ovat hieman nousseet ja näyttävät kehittyvän laskettuaan koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan johdosta vuosina 2020-2022. Arkiliikenteessä tiellä kulkee vuorokaudessa 6590-9070 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on 1040-1220 ajoneuvoa.
Suomen suurimman yleissataman, HaminaKotka Sataman osuus kauttakulussa, konttiliikenteessä ja sahatavaran kuljetuksissa on noin puolet Suomen satamien liikenteestä. Viime vuonna kasvua tapahtui erityisesti raakapuun tuonnissa ja kasvu on jatkunut tänä vuonna 8,7 %. Raakapuun kuljetukset siirtyvät satamista valtatielle 15, jonka varrella sijaitsevat muun muassa Stora Enson Anjalankosken tehtaat ja UPM Kymin tehtaat. Kappaletavaraa liikkuu vt 15 pitkin molempiin suuntiin. Sen vienti Kymenlaakson satamien kautta on lisääntynyt tänä vuonna 52 %. Vt 15 ei ole vain Kymenlaakson verisuoni, vaan kuljetusketjujen kautta tien korjauksen tuomat hyödyt kohdistuisivat laajalle alueelle Itä- ja Sisä-Suomeen.
Metsäteollisuus on merkittävä työllistäjä Kaakkois-Suomessa. Toimialan osuus tehdasteollisuuden työllisistä on Kymenlaaksossa 35 %. Metsä- ja biotalouden investoinnit 2014-2020 ovat Suomen mittakaavassa kokonaisuutena suuremmat kuin missään muissa maakunnissa.
Työssäkäyntialueet laajenevat ja maakunnan sisäisessä liikenteessä tavoitteena on vahvistaa Kotkan ja Kouvolan välistä työssäkäyntialuetta. Liikenneverkolla turvataan arjen matkat.
Vt 15 korjauksen vaikutuksia tulee kauppakamarin mielestä arvioida myös tulevien investointien turvaamiseksi. Kymenlaakson elinkeinoyhtiöt Kinno ja Cursor kamppailevat muiden maakuntien kanssa merkittävistä vihreän siirtymän hankkeista. Näitä on EK:n laskelmien mukaan tulossa Suomeen yli 140 miljardin euron arvosta.
Kymenlaaksoon jo neuvotellut akkuteollisuuden hankkeet Haminaan ja Kotkaan sekä miljardiluokan palvelinkeskusinvestointi Kouvolaan tulevat kasvattamaan henkilö- ja työmatkaliikennettä maakunnan sisäisesti.
Kansainväliset investoijat edellyttävät ennakoitavuutta toimintaympäristössä. Osaavan työvoiman saatavuuden ja sähköverkon luotettavuuden ohella liikenneinfra on keskeinen kriteeri investointipäätöstä tehtäessä.
Kymenlaakso on ulkomaankaupan ja teollisuuden keskeinen valtakunnallinen toimija, joka tuottaa merkittäviä vienti- ja verotuloja oman alueen lisäksi valtakunnallisesti. Usean valtatietä käyttävän teollisuuslaitoksen verotulot menevät yrityksen kotikunnan mukaisesti pääkaupunkiseudulle. Kymenlaakson hyvää tekevä -vaikutus on siis paljon laajempi kuin vain jokivarteemme.
Uutena teemana esille nousevat Suomen huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvät näkökulmat.
Vt 15:n merkitys turvallisuuden, maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta lisääntyy varmasti tulevaisuudessa. Sotilaallisen liikkuvuuden lisääntyminen tulee arvioida Puolustusvoimien kanssa huomioiden Nato-joukkojen amerikkalaissotilaiden sijoittuminen Kouvolan Vekaranjärven ja Utin varuskuntiin sekä lisääntyvän sotilasliikenteen aiheuttama kuormitus tieliikenteelle, erityisesti valtatiellä 15.
Kouvola on Suomen suurin maatalouskaupunki. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden kuljetuksien turvaaminen toimivilla liikenneyhteyksillä on osa huoltovarmuutta.
Tiehanke tulisi saada kiireesti käyntiin jo senkin takia, että korjauskustannukset nousevat huolestuttavaa vauhtia. Vt 15 rakentaminen myös työllistäisi useita maansiirtoalan yrityksiä.
Vt 15 korjaamiseen tarvittava määräraha on jättimäinen; 158 miljoonaa euroa. Rahoituksesta päättää eduskunta. Siispä katseet kääntyvät Arkadianmäelle, jossa sekä hallitus- että oppositiopuolueiden Kaakkois-Suomen kansanedustajien tulee pitää rahoituksen puolia vahvasti ja joka käänteessä.
Kaupunkien, Cursorin, Kinnon, kauppakamarin ja maakuntaliiton tehtävänä on toimia asian puolesta päättäjien, ministeriöiden ja eduskunnan unilukkarina. Vaikuttamistyö on pitkäjänteistä, eikä valitettavasti näy ulospäin.
Erityisen arvostettavaa on, että valtatien korjauksen puolesta käyttävät ääntä myös maakuntamme asukkaat ja media. Yhteen hiileen puhaltamisella on suuri eteenpäin vievä voima – tässäkin asiassa.