Boostia & Balanssia -tapahtumassa 17.4. pureuduttiin mielen hallintaan työhyvinvoinnin edistäjänä. Synergia-areena Kohoan lavalla kuullut työhyvinvoinnin ammattilaisten esitykset korostivat rauhoittumisen, taide-elämysten ja hyvien yöunien merkitystä kiireen ja stressin taltuttajina. Ständeillä osallistujat pääsivät tutustumaan terveysalan yritysten tarjontaan ja kokeilemaan muun muassa kylmähoitoa.
Arthur Sinimyrsky istahtaa esityksensä aluksi lavan reunalle ja on hiljaa. Yleisö odottaa. Sitten alkaa näkyä pientä hämmennystä ja vilkuilua vierustovereihin. Mitä tässä nyt tapahtuu, miksei se puhu mitään?
Muutaman minuutin hiljaisuuden jälkeen Sinimyrsky nousee rauhallisesti ylös. Hitaasti hän alkaa kertoa rauhoittumisen merkityksestä hyvinvoinnille. Hän kertoo käyttävänsä rauhoittumisen metodia itseensä esimerkiksi palavereihin mennessään.
– Kun juoksin palaverista toiseen, niin kerran havahduin ajattelemaan, että muut osallistujat tulevat palavereihin fokusoituneina päättämään tärkeistä asioista. Silloin päätin, että enää en vie omaa kaaottista tunnelmaani muiden niskoille palaveriin, vaan pysähdyn 30 sekunniksi ja rauhoitun ennen kuin menen sisään.
Hän kehotti jokaista miettimään, onko kiireen tuntu sellainen mittari, jolla uskottelee itselleen olevansa tärkeä ja muiden arvostama.
– Kiire on hyvä stressin kasvattaja. Mutta emmehän halua, että työkaverikaan on stressaantunut, miksi sitten luomme itse itsellemme stressiä kiireen kautta.
Kiireen sijaan hän ottaisi työssä onnistumisen mittareiksi läsnäolon ja aitouden.
– Jos haluat auttaa muita, niin teet sen parhaiten olemalla aito. Aitous välittyy muille. Se on myös karisman ykkösasia.
Yleisöstä nousi Sinimyrskylle kysymys, miten saa aamulla oman asenteen positiiviseksi. Siihen Sinimyrsky kehotti luomaan rutiinin johonkin itselleen mieluiseen asiaan, jota toistaa joka aamu.
– Se voi olla vaikka luontonäkymä, josta imee voimaa.
Samaa itsensä rauhoittamisen metodia korostivat myös päivän viimeiset puhujat Kari Ketonen ja Harri Gustafsberg.
Anni Lankinen herätteli kehotietoisuuteen
Mehiläisen Fysios -toimipisteen psykofyysisen fysioterapeutin Anni Lankisen esityksen aiheena oli kehotietoisuus ja kehoyhteys.
– Kehotietoisuuden avulla voimme tunnistaa omaa kuormitustamme ennakoivasti, ennen kuin kuormitus muuttuu fyysisiksi oireiksi, vaikkapa hartioiden jumitukseksi. Myös tunteiden säätely helpottuu kehoyhteyden kautta, mistä on hyötyä haastavissa asiakastilanteissa. Eikä ehkä muutenkaan kihahdeta niin nopeasti, Lankinen sanoi.
Lankinen puhui yhteisön voimasta haastavissa tilanteissa.
– Kehotietoisuus tuo reaktioaikaa haastaviin tilanteisiin. Kun työtilaan tule joku stressaantuneena, niin kuinka nopeasti tunne tarttuukaan muihin. Jos tilanteessa yksikin henkilö pysyy rauhallisena, niin se usein riittää rauhoittamaan kiihtyneen henkilön ja samalla koko tilanteen. Myös vireystilat siirtyvät työyhteisössä yhdeltä toiselta ja niiden havainnointiin oma kehotuntemus auttaa.
Anni Lankinen painotti hyvien yöunien merkitystä.
– 75 prosenttia palautumisesta tulee yöunen kautta. Jos päivän ylikuormittuminen aiheuttaa heräilyä aamuyöstä, kannattaa tehdä päivään pysähtymishetkiä ja rauhoittaa ilta-aika. Ja jos uni ei ota tullakseen, niin hyvä hengitysharjoitus on laskea neljään sisäänhengittäessä ja kahdeksaan uloshengittäessä. Annetaan hengityksen rauhoittaa itsemme.
Kulttuuri ruokkii hyvinvointia
Xamkin lehtori Miia Jyräs Sosiaalialan- ja toimintakyvyn edistämisen yksiköstä herätteli kuulijoita etsimään voimavaroja taiteesta.
– Tutkimustulosten mukaan taidekokemukset vahvistavat luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Tutkimukset osoittavat taiteen positiiviset vaikutukset stressin hallintaan. Kaikki nämä ovat työssä tarvittavia ominaisuuksia, joten kulttuurin hyödyntäminen työhyvinvoinnin edistäjänä on ehdoton.
Miia Jyräs poimi esimerkkejä taiteen mahdollistamista yhteistyötavoista, jotka vahvistavat työyhteisön henkeä ja sitouttavat työyhteisöön. Hän kannusti käyttämään kulttuuria ja taidetta työhyvinvoinnin edistäjänä ja ottamaan sen konkreettisesti käyttöön vaikkapa tyhy-päivien ohjelmaan.
– Taiteen ja kulttuurin avulla voidaan lisätä koko työyhteisön kommunikaatiota, tiimityötä ja johtamistaitoja, Jyräs kannusti.
Parivaljakko Ketonen & Gustafsberg: Stressaantunut kroppa on kuin käytetty auto
Päivän keynote-puhujina olivat näyttelijä, ohjaaja, psykoterapeutti Kari Ketonen ja valmentaja-kouluttaja Harri Gustafsberg.
Komppaniaksi itsensä nimittänyt parivaljakko puhui stressin taltuttamisesta.
Gustafsberg on entinen poliisi ja Karhuryhmän jäsen. Näissä tehtävissä, joissa päätöksenteon pitää tapahtua sekunneissa, puutteellisessa olosuhteissa, ja päätös voi maksaa jonkun hengen, oli stressinhallinnan oltava kunnossa.
Ketonen kertoi ensimmäisten stressikokemustensa tulleen esille Teatterikorkeakoulussa, opiskelujen loppupuolella, kun hän huomasi, ettei pystynyt lavalla samaan kuin mielessään.
– Pahimmillaan olin niin jumissa epäonnistumisen pelosta, että stressi lamaannutti minut. Sitten olin muutaman vuoden freelance-näyttelijänä ja työtilanne oli stressaava, jolloin päätin lähteä etsimään apua kehopsykoterapiasta. Se auttoi niin hyvin, että lopulta opiskelin psykoterapiaa neljä vuotta. Yleisötilanteen tuoma stressi ja paine tuntuu nytkin kehossa nuljahteluna, mutta olen totuttanut itseni siihen.
Näyttelijän työhön stressi vaikuttaa ilmaisun kapenemisena.
– Etenkin kameran edessä näyttelijän pitää pystyä välittämään läsnäolon tunne katsojille. Jos on stressaantunut, niin ilmaisu muuttuu jäykemmäksi ja liikkeet on kulmikkaita. Aito läsnäolon tunne katoaa, Ketonen kertoi.
Parivaljakko tarttui Anni Lankisen esille nostamaan kehotietoisuuden merkitykseen.
– Ihmiset on huonoja tunnistamaan stressiä ja siksi kehon järjestelmä kiihtyy ja menee yli. Siksi kehotietoisuus ja sen harjoittaminen on keskeinen asia hyvinvoinnin sekä tehokkuuden ja tuottavuuden kannalta, sanoi Gustafsberg ja sanoi stressaantuneen kropan huutavan: ”Mua ei voi ajaa kuin käytettyä autoa, musta pitää pitää huolta!”
Kari Ketonen korosti tunteiden säätelyä.
– Kun tunnistaa omat tunteensa eri tilanteissa, niin seurauksena on kaiken kaikkiaan rauhallisempi mieli. Ääni ei kohoa falsettiin ja astiat lentele, hän havainnollisti.
Yleisö kysyi Ketoselta keinoja, miten rauhoittaa itsensä?
– Treenaa itsellesi mantroja ristiriitatilanteisiin. Aina kun meinaat hermostua lähimmäisiin, niin huomioit, että nyt mun täytyy säätää itseäni, ja tilanne helpottaa, vastasi Ketonen
– Paras tapa auttaa toista ihmistä rauhalliseksi, on pysyä itse rauhallisena. Me ollaan laumaeläimiä, ja pystymme lukemaan toisistamme, kuinka rauhallinen toinen on ja siksi itsensä pitäminen rauhallisena auttaa, hän jatkoi.
Kari Ketonen saapui Boostia & Balanssia -tapahtumaan Häät ennen hautajaisia -elokuvan ohjauksista. Hän kertoi kuvauksiin varatun 14 vuorokauden ajan olevan karmaisevan lyhyt. Ja aiheuttaneen hänelle stressin. Lyhyt kuvausaika asetti vaateet myös kuvaustekniikalle ja Ketonen päätti käyttää paljon lähikuvaa.
– Kun kuvataan läheltä, niin näyttelijöiden on oltava tosi rentoja. Niin rentoja, että ne tuskin muistaa vuorosanojaan. Oli siis luotava leppoisa ilmapiiri, vaikka itse kuljin kello taskussa ja pureskelin kynsiä tietoisena, että jos nyt ei kolmessa minuutissa saada kuvattua tätä pätkää, niin pieleen menee koko produktio. Sitten näyttelijöiden pariin rauhallisena kannustaen, että ”Käytä niin paljon aikaa kun tarvit, mutise vaan jotain”…… ja se auttoi.
– Poliisissa tämä hoidetaan karjuen, että ”rauhoitu, rauhoitu!!”, kommentoi Gustafsberg pilke silmäkulmassa,
Ketosen käyttäytymisessä oli kyse resilienssikyvystä eli henkisistä voimavaroista sietää epämiellyttäviä tilanteita. Keskeisiksi henkisiksi voimavaroiksi Ketonen ja Gustafsberg listasivat sisun, kyvyn hyväksyä, joustaa ja sopeutua, kyvyn palautua ja kyvyn oppia ja uudistua.
He korostivat, että resilienssi on nykyisessä työelämässä keskeinen asia, jota kannattaa kehittää.
– Jos ei tietoisesti käytä jotain ominaisuutta, niin se kyvykkyys ei vahvistu ja kasva, Gustafsberg sanoi.
Konkreettiseksi avuksi hermoston rauhoittamiseksi Ketonen suositteli kylmää avantoa, painopeittoa, hengitysharjoituksia, kevyttä liikuntaa ja muistutti sekä nauramisen että itkemisen rentouttavan.
– Usein ajellaan pintakaasulla. Jos huomaat ajoissa, että olet vaarassa kiihtyä tai menet stressitilaan, niin sulla on mahdollisuus vaikuttaa. Hengitä rauhassa ja hidasta liikkeitä, tee asiat tietoisesti ja harkitusti. Pikkuhiljaa hermosto oppii uuden rauhallisen reagointimallin ja se alkaa automatisoitua. Mutta se vaatii toistoja ja tietoisuutta. Hyödyt on kiistattomat, Ketonen päätti esityksensä.
Hyvinvointitapahtuman järjestivät Kymenlaakson kauppakamari, Cursor, Kinno, Kymen Yrittäjät, Xamk ja Kymenlaakson Hyvinvointialue yhteistyössä Kotkan Työterveys Oy:n, Mehiläisen ja Terveystalon kanssa.
Kuvasatoa kevään 2024 hyvinvointiseminaarista
