Työyhteisöjen ja henkilöstön työhyvinvointiin keskittyvä Boostia ja balanssia -tapahtuma valtasi Ekamin Kotkan kampuksen aprillipäivänä 2025. Kepposia ei koulun aulassa juurikaan nähty, mutta sitäkin enemmän vinkkejä työhyvinvoinnin edistämiseen.
Iltapäivän aluksi Terveystalon vastaava työterveyspsykologi Sanna Vähämöttönen puhui, miten mielen hyvinvointi pidetään kunnossa läpi elämän.
– Mielellä ei ole työaikaa, eikä mieli erottele, mikä sitä kuormittaa, hän kiteytti.
Suomessa menetetään jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveysperustaisten sairauspoissaolojen takia. Ne ovat toiseksi yleisin syy (27%) sairauspoissaoloihin heti tuki- ja liikuntaelinten sairauksien jälkeen (32%). Mielenterveyshäiriöt ovat myös yleisimpiä työkyvyttämyyseläkkeelle jäämisen syitä 32 prosentin osuudella.
Työelämän kriittisiä osa-alueita ovat Vähämöttösen mukaan kuormitus, vaikutusmahdollisuudet, palkitseminen, yhteisöllisyys, oikeudenmukaisuus ja arvot.
– Koronan jälkeen yhteisöllisyyden tarve on kasvanut. Ovatko työpaikan arvot yhteneväiset omien arvojen kanssa, millaiset ovat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja oikeudenmukaisuus – nämä ovat kriittisimpiä kohtia työhyvinvoinnista puhuttaessa, hän totesi.
Sanna Vähä-Möttönen nosti hyvinvointitapahtumassa esille yhtenä mielenterveyden peruspilarina mielen resilienssin eli mielen joustavuuden läpi elämän. Jos huomaa vaikkapa työkaverin mielipiteiden muuttuneen hyvin mustavalkoiseksi, voi se olla signaali mielen väsymyksestä. Ympäristö ja tilanteet muokkaavat mielen resilienssiä.
Vähämöttönen kannusti yrityksiä ja organisaatioita tutkimaan hyvinvointia niin yksilöiden, yhteisön kuin esihenkilöstön ja johdon kannalta.
– Toimiiko työyhteisö voimavarana vai estääkö se tehokkaan työskentelyn ja hyvinvoinnin kokemuksen? Millaisin keinoin voi tukea työuransa alussa olevaa yksilöä ja toisaalta työuransa lopulla olevaa yksilöä? Entä saavatko esihenkilöt tarpeeksi tukea vaativassa tehtävässään? Esihenkilö toimii peilinä työyhteisölle ja antaa esimerkkiä mielen hyvinvoinnin kehittämisestä, hän muistutti.
Terveystalon psykologi Aino Kohtala on todennut, että mielen huolissa ihmiset hakevat apua pääosin liian myöhään kuin aikaisin. Keinot matalan kynnyksen yhteydenottoon ja varhaiseen puuttumiseen ovat olennaisessa asemassa, kun halutaan vaikuttaa mielenterveyden kuormaan, työkykyyn ja sairauspoissaoloihin.
Sanna Vähämöttönen päättikin esityksensä muistuttamalla, että mielen hyvinvointia voidaan edistää ja mielenterveysperusteisia poissaoloja estää oikea-aikaisilla ratkaisuilla.
Hyvinvointitapahtuman 2025 järjestivät Kymenlaakson kauppakamarin kanssa yhteistyössä Cursor, Ekami, Hyvinvointikeskus Huuma, Kouvola Innovation, Kotkan Työterveys, Kymenlaakson Hyvinvointialue, Mehiläinen, Terveystalo ja Xamk.
Kuvasatoa kevään 2025 hyvinvointiseminaarista
