Osaavan työvoiman tarve ja rekrytointiaikeet ovat keskittymässä erityisesti teollisuuden ja rakentamisen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, selviää Kauppakamarikyselystä. Kymenlaaksossa datacenter-työmaat ovat lisänneet ammattiosaajien kysyntää.
TEKSTI SUVI PULKKINEN, LOTTA KALLIO, KIRSI JUURA
Kauppakamarien kyselyyn vastanneista rakennusalan keskisuurista yrityksistä 60 prosenttia arvioi rekrytointitarpeen kasvavan seuraavien 6 kuukauden aikana, kun esimerkiksi kaupan- ja palvelualojen mikroyrityksistä näin vastasi vain neljännes.
– Myönteiset rekrytointinäkymät kielivät siitä, että pitkään jäissä olleella rakennusalalla uskotaan vihdoin piristymiseen, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Valtakunnallisesti voimakkaimmat rekrytointiodotukset löytyvät tällä hetkellä teollisuuden ja rakentamisen pienistä ja keskisuurista yrityksistä, joissa myös osaajapula rajoittaa kasvua muuta yrityskenttää useammin.
Kaikilta toimialoilta kerättyjen vastausten perusteella Kymenlaakson vastaajista suurin osa arvioi työvoimatarpeen pysyvän nykyisellä tasolla (62%). Työvoiman tarpeen arvioi kasvavan seuraavien kuuden kuukauden aikana 26 prosenttia vastaajista.
Kymenlaaksossa datacentereiden rakentaminen näkyy työvoimakyselyissä
Kauppakamarien osaajakyselyn tulosten perusteella työntekijäpula kohdistuu erityisesti sähkö- ja automaatioalan osaajiin, asentajiin, hitsaajiin, koneistajiin, rakennusalan työnjohtajiin sekä muihin käytännön ammattiosaamista edellyttäviin tehtäviin.
Kymenlaaksossa vastanneet sanovat pulaa olevan myös ohjelmistokehittäjistä, sähkösuunnittelijoista, LVI-suunnittelijoista ja rakennesuunnittelijoista. Lisää työvoimaa ilmoitettiin tarvittavan myös asennusvalvontaan.
– Meillä näkyy pula juuri edellä kuvatuista tehtävänimikkeistä. Erityisesti datakeskuksien rakentaminen näkyy nyt työvoiman kyselyissä, kertoo Branch manager Martti Hannola rekrytointi- ja henkilöstövuokrausyritys Adeccon Kouvolan toimistosta.
– Työmailla on ulkomaisia toimijoita, jotka haluavat löytää paikallista työvoimaa erityisesti erilaisiin asennustehtäviin sekä asiantuntijarooleihin. Lisäksi hankkeiden eri työvaiheet tuovat tänne kotimaisia yrityksiä, joiden oma henkilöstö ei riitä ja he etsivät paikallista työvoimaa. Nämäkin tehtävät liittyvät monesti erilaisiin asennuksiin tai aputehtäviin. Lisäksi tarvitaan työnjohdon henkilöitä johtamaan ja valvomaan projekteja, Hannola kertoo.
Keskuskauppakamarin Suvi Pulkkisen mukaan moni näyttää edelleen ajattelevan, että Suomen työmarkkinoiden suurin kysymys olisi korkeakoulutettujen asiantuntijoiden saatavuus.
– Kyselyn perusteella yritysten suurin huoli liittyy kuitenkin tällä hetkellä vahvaa ammatillista osaamista vaativiin tehtäviin. Juuri niihin tehtäviin kohdistuvat sekä kovimmat rekrytointitarpeet että suurimmat työvoiman saatavuusongelmat, Pulkkinen sanoo.
Adeccon Martti Hannolan mukaan datakeskusten työvoimatarpeet näyttävät kohdistuvan molemmilta koulutusasteilta valmistuneisiin.
– Datakeskushankkeiden osalta tarve on molemmista osaajista. Ja kun datakeskukset valmistuvat, tarvitaan niiden huoltamiseen ja ylläpitoon muun muassa kunnossapidon osaajia, Hannola arvioi.
Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen iloitsee alueelle tulevista uusista investoinneista, mutta tunnistaa jo osaajapulan enteet.
– Datakeskusten ja akkutehtaan rakentaminen tuovat kaivattua toimeliaisuutta alueelle. Suuri määrä alueen yrityksiä ja työvoimaa on työllistynyt rakennusvaiheiden eri tehtävissä. Samalla esiin nousevat haasteet löytää työntekijöitä. Kohtaanto-ongelmaan ovat pureutuneet myös alueemme ammatilliset oppilaitokset, joissa hiotaan koulutuksia kysyntää vastaavaksi.
Tekoäly on jo parantanut tuottavuutta
Kauppakamarien kyselyn mukaan digitalisaatio, automaatio ja tekoäly ovat jo muuttaneet yritysten henkilöstötarpeita. Vaikutukset näkyvät erityisesti suuryrityksissä sekä osassa kaupan ja palvelualojen yrityksiä, joissa hallinnollisten ja rutiininomaisten asiantuntijatehtävien tarve on vähentynyt.
Kymenlaakson vastaajista 63 prosenttia sanoo työn tuottavuuden parantuneen digitalisaation ja tekoälyn avulla. Vastanneista yrityksistä 53 prosenttia kertoo, että hallintoon kuluva aika on vähentynyt. Työpaikkojen vähenemiseen digitalisaatio ja tekoäly on ollut vähäistä; 11 prosenttia vastaajista on vähentänyt suorittavaa työtä ja viisi prosenttia asiantuntijatyötä.
– Tekoäly muuttaa työn tekemisen tapoja, mutta se ei poista tarvetta osaaville ihmisille vaan päinvastoin. Yrityksissä kasvaa kysyntä työntekijöille, jotka osaavat hyödyntää uusia teknologioita tuotannossa, kunnossapidossa, rakentamisessa ja muissa käytännön työtehtävissä, Pulkkinen sanoo.
Ammatillisen koulutuksen laatu ratkaisee
Kauppakamarikyselyn tulokset lähettävät päättäjille selvän viestin: työvoiman kohtaanto-ongelman eli työnhakijoiden ja avointen paikkojen välisen vinouman ratkaisemisessa huomio on suunnattava entistä vahvemmin ammatilliseen osaamiseen ja työelämän tarpeisiin vastaaviin, joustaviin koulutusmahdollisuuksiin.
Pulkkisen mukaan ammatillisen koulutuksen laadusta on pidettävä kiinni ja sitä on vahvistettava myös julkisen talouden paineissa.
– Suomi tarvitsee myös nykyistä enemmän työvoiman tarpeista kumpuavia täsmä- ja muuntokoulutuksia, joiden avulla työntekijät voivat siirtyä nopeasti tehtävistä ja aloilta toisille. Työmarkkinoiden muutos vauhdittuu tekoälyn myötä, joten myös osaamisen päivittämisen on nopeuduttava, Pulkkinen sanoo.
Hänen mukaansa Suomen kilpailukyky riippuu yhä enemmän siitä, kuinka tehokkaasti koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan yritysten muuttuviin osaamistarpeisiin.
– Työtä olisi tarjolla ja työllisyydessä on piristymisen merkkejä, mutta tekijät ja työpaikat eivät aina kohtaa. Siksi päättäjien on varmistettava, että osaaminen liikkuu yhtä joustavasti kuin työmarkkinat muuttuvat, Pulkkinen sanoo.
Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 17.8.-23.8.2026 ja siihen vastasi 885 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Vastaajajoukko koostui pääosin pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Eniten vastauksia kyselyyn saatiin palvelualan yrityksistä. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kuopion alueen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Riihimäen-Hyvinkään, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarien sekä Ålands handelskammare jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.
