Kehysriihessä linjattu meriliikenteen väylämaksujen palauttaminen aiemmalle tasolleen on huono uutinen vientiteollisuudelle ja kotimaiselle satamatoiminnalle. Kymenlaakson kauppakamarissa väylämaksujen palauttamiseen suhtaudutaan pitkin hampain, sillä viennin sujuvuus on maakunnan syömähammas.
Kehysriihen linjaus oli yllättävä, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu, että vientiteollisuuden kilpailukyvystä huolehditaan tekemällä meriliikenteen väylämaksun puolituksesta pysyvä vuodesta 2024 alkaen. Hallitus ehtikin jo viime vuonna jatkaa väylämaksujen puolittamista vuosille 2024-2027 ja pysyvää puolittamista koskevan lakiesitys oli tarkoitus antaa eduskuntaan alkusyksyllä.
– Tämä on tosiaan surkean huono uutinen, sanoo HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski.
– Merenkulun väylämaksut ovat Suomen itse itselleen tekemä kaupan este. Muissa maissa ei tuossa mittakaavassa ole mitään vastaavaa itse aiheutettua kuluerää viennin ja tuonnin kampittamiseksi, hän korostaa.
HaminaKotka Satamassa väylämaksut huolettavat myös investointien näkökulmasta.
– Merkittävä osa viimeaikaista investoinneista HaminaKotka satamiin perustuu luottamukseen siitä, että väylämaksujen puolitus jatkuu ja keskipitkällä aikavälillä ne poistetaan kokonaan. Suomella ja erityisesti Kaakkois-Suomen alueella on nykyisessä geopoliittisessa ympäristössä jo riittävästi sijaintihaittoja. Niitä ei pitäisi enää omin toimin lisätä, Naski painottaa.
Keskuskauppakamarin liikenne- ja logistiikka-asioista vastaava, johtava asiantuntija Hanna Kalenoja korostaa myös, että väylämaksujen tulisi olla ennakoitavia ja pitkäjänteisiä.
– Väylämaksut vähentävät kotimaisten satamien kilpailukykyä erityisesti niissä tavaravirroissa, joissa kilpaillaan suoraan muiden maiden satamien kanssa. Paluu puolitusta edeltäneelle korkeammalle väylämaksun tasolle lisää vientiteollisuuden logistisia kustannuksia ja heikentää niiden kilpailukykyä. Elinkeinoelämä on lähes yksimielisesti esittänyt, että meriliikenteen väylämaksuista tulisi pitkällä aikavälillä luopua kokonaan, sillä veroluonteisina maksuina ne heikentävät vientiteollisuuden kilpailukykyä, Kalenoja sanoo.
Keskuskauppakamarin Kalenojan mukaan ennakoitavuuden kannalta väylämaksun tasoon tehtävä nosto on merenkulun toimijoille haasteellista, sillä logistiikka- ja kuljetuspalvelujen hinnoittelussa on varauduttu joulukuussa hyväksyttyyn nelivuotiseen väylämaksutasoon. Yllättävä väylämaksun tason nostaminen ajoittuu vientiteollisuuden ja matkustajaliikenteen kannalta heikkoon suhdanteeseen.
– Olisi tärkeää, että hallitus ei toimillaan heikentäisi logistiikkakustannuksia, jotka ovat Suomessa jo pelkästään sijaintitekijöiden takia EU-maiden korkeimpia, Kalenoja sanoo.