Suurimmat verovirrat kertyivät palkkojen ennakonpidätyksistä ja eläkevakuutusmaksuista sekä arvonlisäveroista. Maakuntakohtaisessa verokädenjäljessä ei ole mukana ympäristöveroja.
Keskuskauppakamarin Suuresta Veroselvityksestä selviää, että vuonna 2021 yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa. Tämä on kahdeksan miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2019.
Kymenlaaksoon rekisteröityjen yritysten verokädenjälki vuodelta 2021 oli noin 730 miljoonaa euroa. Suurimmat verovirrat kertyivät palkkojen ennakonpidätyksistä ja eläkevakuutusmaksuista sekä arvonlisäveroista. Maakuntakohtaisessa verokädenjäljessä ei ole mukana ympäristöveroja.
Kymenlaaksolaisten yritysten kerryttämä verokädenjälki on pysynyt tasaisena vuosina 2017–2021. Yritysten voitosta maksettava yhteisövero ja tilitetty arvonlisävero laskivat hieman vuonna 2021. Sen sijaan palkoista pidätetyt ennakkoverot nousivat hieman.
Lukumääräisesti yli 7 000 Kymenlaaksoon rekisteröityä yritystä maksoi ja tilitti veroja Verohallinnolle vuonna 2021. Kymenlaaksolaisten yritysten lukumäärä on ollut laskussa vuodesta 2017 vuoteen 2021. Sen sijaan maakunnan työllisten määrä on kasvanut hieman viime vuosina. Maakunnassa asuvien työllisten määrä oli vuonna 2021 noin 69 000.
Veroselvitys tekee näkyväksi yritysten roolin julkisten palvelujen mahdollistajana
Valtio ja kunnat keräsivät vuonna 2021 veroja lähes 78 miljardia euroa. Lisäksi pakollisten sosiaaliturvamaksujen määrä oli yli 30 miljardia euroa. Nämä verotulot ovat syntyneet pääosin yritystoiminnasta, sillä yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veroluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa. Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin tuoreesta veroselvityksestä.
Keskuskauppakamarin mukaan veroselvityksen tarkoituksena on tuoda näkyväksi yritysten rooli julkisten palvelujen mahdollistajana.
”Ilman yrityksiä hyvinvointivaltiolta putoaisi pohja, sillä julkisia palveluja rahoitetaan yritystoiminnan synnyttämillä verotuloilla. Vuonna 2021 yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veroluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa. Se on noin kahdeksan miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2019”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Osa maksetuista ja tilitetyistä veroista jäi yritysten kustannukseksi, kuten yhteisövero, ympäristöverot, kiinteistövero ja työnantajan vakuutusmaksut. Osa veroista perittiin asiakkailta osana tuotteiden hintaa, kuten arvonlisäverot, osa pidätettiin työntekijöiden palkoista ja osa omistajille jaetuista osingoista.
”Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät ole yritysten kustannuksia, näitä verotuloja ei veronsaajille syntyisi ilman yritystoimintaa”, sanoo Viitala.
Useimmissa maakunnissa yritysten verokädenjälki ennätystasolla
Koronapandemian aiheuttaman taloudellisen taantuman jälkeen vuonna 2021 talouskasvu palautui nopeasti ja talouskasvu heijastui myös verotuottoihin. Verohallinnon tietojen mukaan arvonlisäverotuotot kasvoivat kymmenellä prosentilla ja yhteisöverokertymä lähes 40 prosentilla edellisvuodesta.
”Vuosi 2021 oli taloudellisen kasvun vuosi lähes kaikissa maakunnissa, mikä näkyy myös yritysten verokädenjäljen kasvuna. Useimmissa maakunnissa yritysten verokädenjälki saavutti kaikkien aikojen ennätystasonsa”, sanoo Viitala.
Puolet yritystoiminnan synnyttämistä verovirroista liittyy suoraan työnantajana toimimiseen
Puolet yritystoiminnan synnyttämistä verovirroista liittyy suoraan työnantajana toimimiseen. Työnantajana yritys pidättää palkoista ennakonpidätyksen sekä työntekijän osuuden vakuutusmaksuista. Pääosa työntekijän eläkevakuutusmaksusta jää työnantajan kustannukseksi.
”Poliittisessa päätöksenteossa tulisi arvioida yritysvaikutuksia kriittisesti – miten päätökset vaikuttavat yrityksiin ja niiden mahdollisuuksiin kasvaa ja työllistää. Toimintaympäristön on Suomessa oltava yritystoiminnalle houkutteleva, ennustettava ja kilpailukykyinen. Vain siten voidaan varmistaa, että yritykset työllistävät, investoivat ja kasvavat ja siten synnyttävät niitä verotuloja, joilla hyvinvointiyhteiskunnan palveluita rahoitetaan”, sanoo Viitala.
Keskuskauppakamarin Suuressa Veroselvityksessä on mukana yhteensä 330 000 osakeyhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yritystä, jotka ovat maksaneet ja tilittäneet veroja tai joilla on ollut verotukseen vaikuttavia tietoja vuonna 2021. Tiedot on saatu Tilastokeskuksesta ja Työllisyysrahastosta. Eläkevakuutusmaksukertymä on arvioitu Eläketurvakeskuksen julkisten tilastojen sekä Työllisyysrahaston tietojen pohjalta. Tiedot Keskuskauppakamarille on toimittanut Tilastokeskus.
Lataa kauppakamarin Suuri veroselvitys tästä