60 prosenttia saa tarvitsemansa määrän kesätyöntekijöitä. Suurin osa on opiskelijoita, joilla opinnot ovat vielä kesken. Useimmiten työpaikka löytyy oppilaitoksen, verkostojen ja hakijan oman aktiivisuuden kautta.
Vastaajista 35 prosenttia ei tarvitse kesätyöntekijöitä ollenkaan. Lähes puolet heistä ilmoittaa syyksi, ettei ole tarjota opiskelijoille soveltuvia tehtäviä tai henkilöstön määrä riittää toiminnan pyörittämiseen myös kesäkauden ajan.
Tilanne ilmenee Kymenlaakson kauppakamarin helmikuussa tekemästä kesätyökyselystä.
Vastaajista 15 prosentilla on vaikeuksia löytää yrityksen työtehtäviin soveltuvia henkilöitä. Useimmat mainitsevat syyksi osaavan, ammattitaitoisen henkilöstön puutteen. Aina eivät opiskelijan taidot vielä riitä: ”Käyttämämme ohjelmiston osaajia ei ole saatavilla”, kommentoi eräs kyselyyn vastannut.
Useita kesätyöntekijöitä rekrytoivista yrityksistä 60 prosenttia saa tarvitsevansa määrän työntekijöitä. Vain 12 prosenttia rekrytoisi enemmän kuin on tarjolla.
Kesätyöntekijöistä lähes puolet on opiskelijoita, joilla on opiskelut vielä kesken. Kolmanneksella ne ovat loppusuoralla ja 30 prosenttia yrityksistä rekrytoi vain ammattiin jo valmistuneita. Neljännes kesätyöpaikoista on tarjolla esimerkiksi koululaisille, eikä vaadi koulutusta.
Suurin osa kesätyöntekijöistä tulee oman maakunnan oppilaitoksista. Ulkopuolelta tulevat opiskelevat useimmiten LUT yliopiston Lappeenrannan kampuksella ja Xamkin Mikkelin kampuksella.
Kun kyselyssä tiedusteltiin, mitkä ominaisuudet vaikuttavat kesätyöntekijän valintaan, niin kärkeen nousivat noin 70 prosentilla hakijan ammatillinen osaaminen ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Kolmanneksi tärkeimpänä pidetään kesätyöntekijän sosiaalisia taitoja. Kolmannes työtehtävistä vaatii hyviä tietotekniikkataitoja.
Kolmanneksella vastaajista rekrytoitava on ollut yrityksessä jo harjoittelijana tai tehnyt opinnäyte-, kandi- tai gradutöitä yhteistyössä yrityksen kanssa. Joka viides vastaaja ilmoitti, että hakijalta vaaditaan suomen kielen taitoa.
Kesätyöntekijöiden haussa yritykset hyödyntävät useita eri kanavia. Oppilaitosyhteistyö on keskeistä vastaajayrityksille, ja sitä kautta kesätyöntekijöitä saa lähes 40 prosenttia vastaajista. Työntekijöitä houkuttelee sosiaalisen median kautta joka kolmas yritys. Avoimista työpaikoista tiedottaa omilla verkkosivuillaan joka neljäs yritys. Joka neljäs yritys saa työntekijän TE-toimiston tai henkilöstöpalveluyritysten kautta. Noin 10 prosenttia kertoo tekevänsä rekrytointia pitkin vuotta alueen rekrytapahtumissa.
Kesätyöntekijöiden oma aktiivisuus tuottaa hyvää tulosta, sillä joka neljäs kesätyöntekijä saa paikan yrityksiin jätettyjen avointen hakemusten perusteella. Joka toinen hakija saa kesätyöpaikkansa verkostojen kautta.
Kysely tehtiin Questback-kyselyohjelmalla ja se oli avoinna Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyrityksille 5.-12.2.2024. N=55. Vastaajista 62% oli Etelä-Kymenlaaksosta, 26% Pohjois-Kymenlaaksosta, 12 prosentin päätoimipaikka oli muualla Suomessa tai yritys toimii kattavasti koko Kymenlaakson alueella.