Boostia ja balanssia -hyvinvointitapahtumassa kuultiin unen ja liikunnan merkityksestä, oman mielen psyykkauksesta sekä monista muista terveyttä ja hyvinvointia edistävistä tekijöistä.
TEKSTI JA KUVAT KIRSI JUURA
Kymenlaakson kauppakamarin jokakeväinen Boostia ja balanssia -hyvinvointitapahtuma pidettiin Kouvolassa Edukon avarissa tiloissa. Puhujina kuultiin oppilaitosten ja eri yritysten edustajia muun muassa Edukosta, KymiTerveydestä, Kymenlaakson hyvinvointialueelta, Incore Coaching Oy:stä ja tapahtuma- ja valmennusalan yrittäjä Antti Hagqvistilta.
Riikka Mustonen: Stressireaktiosta palautuu rauhallisen liikkeen avulla
Psyykkinen valmentaja ja työfysioterapeutti Riikka Mustonen, KymiTerveys Oy:stä puhui henkisestä kuormituksesta ja tasapainosta.
Hän kuvaili, kuinka stressaavassa tilanteessa hengitys jää rintakehon yläosaan, sydän tykyttää ja keho varautuu primitiiviseen reaktioon taistelemaan tai pakenemaan.
– Pitkäkestoisessa stressitilanteessa, vaikkapa työpaikan yt-neuvottelujen ollessa käynnissä kehossa tapahtuu monia muutoksia; tulee unettomuutta, muisti pätkii, keskittyminen herpaantuu ja keho on kireä. Usein myös ruuansulatuskanavan toiminta heikkenee ja verenkierto keskittyy raajoihin, hän jatkoi.
– Stressin yhteydessä myös kivun kokeminen herkistyy. Lääkärien vastaanotoilla on huomattu, että loma-aikoina alaselkä-, niska- ja pääkipuisten ihmisten määrä vähenee ja tiukkojen, kuormitusta aiheuttavien aikojen yhteydessä vastaanottokäynnit lisääntyvät.
Riikka antoi kuulijoille hyviä vinkkejä aidosti palauttavista keinoista.
– Yksi helpoimmista keinoista on rauhallinen hengitys. Se auttaa silloin, kun tarvitsee saada kiihtymys laskemaan, Riikka kertoi.
Yleisöstä kysyttiin, toimivatko samat keinot kaikille?
– Jos hengitysharjoitus tuntuu hankalalta, niin myös liikkeellä voi rauhoittaa itseään. Nosta ja laske käsiä rauhallisesti tai hiero rauhallisesti vaikka puolison selkää, niin saat omia vireystasoja laskettua alas. Rauhallinen liike auttaa ja toinen, mikä toimii kaikilla, on uni, Riikka Mustonen neuvoi.
Mari Pynnönen: Uni on kehon roskakuski
Unen ihmeitä tekevästä vaikutuksesta palautumisessa jatkoi Edukon hyvinvointiopettaja Mari Pynnönen.
– Kevyen unen vaiheessa helposti herätään, REM-unen vaiheessa nähdään unia. Tärkein vaihe palautumisen kannalta on syvä uni, hän kuvaili unen eri vaiheita.
Unen aikana syntyy uusia hermoyhteyksiä, jolloin puolestaan luovuus kasvaa, muisti vahvistuu, oppiminen tehostuu, ongelmienratkaisu kyky paranee ja uni vaikuttaa myös positiivisesti ulkonäköön
– Uni poistaa kuona-aineita aivoista eli on aivojen roskakuski. Unien tarkoitus on järjestellä ajatuksia, Mari Pynnönen kuvaili.
Unta haittavaat nykyisessä hektisessä elämässä monet asiat. Vaihdevuosien aiheuttamat unihäiriöt ovat yleinen oire ja niiden poistamiseen auttaa useimmilla naisilla hormonikorvaushoito. Unijakso voi myös viivästyä tai aikaistua ja sekoittaa unirytmin.
– Jos joutuu kierteeseen, että torkahtaa sohvalle seitsemältä, melko varmasti herää aamuyöstä virkeänä. Suomalaisilla kaamosunettomuus sotkee vuorokausirytmin tosi tehokkaasti. Tätä kannattaa hoitaa vaikka pimeäverhoilla. Sitten on sosiaalinen jetlag eli kaveriporukassa muut haluavat valvoa ja kun väkisin käännät omaa kelloasi, niin se sekoittaa unirytmin.
Pynnönen sanoi unisyklin kevyestä unesta syvään uneen ja takaisin kevyeseen uneen kestävän 90 minuuttia.
– Kun lasket nukahtamisen vievän 15 minuuttia ja siitä yön ajalle 90 minuutin jaksoja, niin laita kello herättämään siihen kohtaan ja herätessäsi olet pirteimmilläsi, hän vinkkasi.
– Väsymisten väli on puolestaan 1,5 tuntia. Jos et mene nukkumaan silloin kun väsyttää, niin seuraavan kerran väsyttää puolentoista tunnin päästä.
Alkoholi vaikuttaa erityisesti REM- ja syvään uneen, jo yksi keskiolutpullollinen heikentää unen laatua.
Pynnönen kertoi, että joka kolmas aikuinen kärsii jossain vaiheessa stessin aiheuttamista uniongelmista.
– Ne johtuvat juuri tuosta kehon ”taistele tai pakene” -reaktiosta. Vireystila nousee, jolloin unen saanti vaikeutuu. Univaje nostaa stressihormonin määrää, jolloin kierre on valmis.
Mikä auttaa tähän varsin yleiseen vaivaan, kysyttiin yleisöstä.
Mari Pynnönen kehotti varaamaan palautumiseen riittävän määrän lepoa viikossa ja pitämään mikrotaukoja työpäivän aikana. Vuorotyölistoja laativia hän kannusti tekemään ergonomista työvuorosuunnittelua.
Yksi varmuudella valvottava asia on huolet. Tähänkin Mari Pynnösellä oli hyvä vinkki.
– Pidä huolihetki! Ota valveilla ollessasi itsellesi vartti aikaa ja murehdi silloin. Oikein sukella sinne vaikeisiin asiohin, niin ei tarvitse yöllä valvoa ja pohtia.
Karppanen & Merivirta: Oletko itsesi pahin pomo ja maksatko siitä jaksamisellasi
– Kuuletko pääsi hokevan päivästä toiseen ”en ole tehnyt tarpeeksi” tai ”olinpa tyhmä” tai ”miksen saa tätä hallintaan”. Jos pomosi puhuisi sinulle samalla tavalla kuin puhut itsellesi, pitäisitkö sitä hyvänä johtamisena tai puhuisitko ystävällesi samalla tavalla kuin puhut itsellesi?
Näin kehottivat jokaista kysymään itseltään Incore Coaching Oy:n valmentajat Victoria Merivirta ja Anni Karppanen. He nostivat esille oman sisäisen äänen merkitystä hyvinvoinnille.
– Jos tuntuu siltä, että omat ajatukset pyörivät vain kehää, niin ensimmäinen askel on tunnistaa asia. Ihan mitättömästä asiasta ei ole kyse, sillä ajatukset muuttuvat toiminnaksi ja teoiksi, joka rakentavat elämää, Anni Karppanen painotti.
Mieli syöttää päähän 4000 sanaa minuutissa.
– Omaa sisäistä ääntä voi kuvailla kuin sisäisenä johtoryhmänä. Suorittaja -jäsen hokee ”Vähän vielä lisää”, sisäinen kriitikko puolestaan ”Ei tämä vielä riitä”. Eniten äänessä voi olla kontrolloija, joka hokee ”Pidä kaikki kasassa” tai miellyttäjä, jonka sanoma on ”Älä petä muita”. Kiinnitä huomiota, onko joku enemmän äänessä kuin muut? Karppanen kuvaili.
Hän kehotti jokaista ottamaan puheenjohtajan paikan omassa päässään ja antamaan enemmän ääntä niille, jotka kannustaa, rohkaisee ja tsemppaa.
Victoria Merivirta muistutti, että aivoissa pyörii keskimäärin 60 000 ajatusta vuorokauden aikana.
– Puhe itsellemme vaikuttaa siihen, miten näkee maailman. Merkityksellinen työelämä lähtee siitä, että tunnistamme omia ajatusmallejamme ja tiedostamisen jälkeen pystytään rakentamaan elämää ja työelämää parempaan suuntaan, Merivirta sanoi, ja kannusti lopuksi seminaarin osallistujia olemaan inhimillisiä johtajia itselleen.
Sonja Kataja: Keho ei erittele, miten liikkuu
EELI Etsivää elintapaohjausta Kymenlaaksossa –hankkeen projektikoordinaattori Sonja Kataja Kymenlaakson hyvinvointialueelta vei kuulijat seuraavaksi liikunnan terveysvaikutusten pariin.
Hän aloitti esityksensä kysymällä yleisöltä, mitä ajatuksia valkokankaalle heitetty slogan ”Minun pitäisi liikkua enemmän” herätti kuulijoissa?
Vastauksiksi hän sai sekä jes-peukutuksia että riittämättömyyden tunteen kokemuksia.
Kataja nostikin kysymyksenasettelun kepin nokkaan pohtimalla, kenen mielestä sinun pitäisi liikkua enemmän ja kehen verrataan?
Hän totesi vapauttavasti, että liikkuminen on kaikkea kehon liikettä. Aina se ei näytä tavoitteelliselta liikunnalta.
– Onneksemme keho ei erittele, tapahtuuko liikkuminen lasten kanssa leikkiessä, kuntopolulla vai nurmikon leikkuussa. Liikkuinen on yksilöllistä, eikä ole yhtä oikeaa tapaa liikkua, Kataja totesi.
Jo pelkästään jumittavista ajatusmalleista irtautuminen vapauttaa. Hyvä kestävyyskunto parantaa kaikkea jaksamista niin työelämässä kuin henkilökohtaisessa elämässä.
Kaikilla on elämässä vaiheita, jolloin voimavarat liikkumisen suhteen ovat rajallisemmat. Silloin on tärkeää, että ettei liikkumisesta tule yksi kohta lisää todo -listaan.
– Suhteuta liikkuminen palautumiseen. Liiku niin, että se sopii omaan arkeesi. Jos liikkuminen ei itsessään kiehdo, niin mieti minkälainen liikkuminen tukisi sinua, hän kannusti.
Lopuksi Sonja Kataja muistutti ”liikuntanapostelun” merkityksestä.
– Sisällytä päivääsi pieniä liikkumistuokioita; valitse hissin sijaan portaat, etsi autolle parkkipaikka alueen perältä niin joudut kävelemään vähän pitempään eli kun siirryt paikasta toiseen, niin mieti aina, voitko tehdä sen omalla lihasvoimalla.
Kymenlaakson hyvinvointialueella on käynnissä EELI – Etsivää elintapaohjausta Kymenlaaksossa -hanke, jonka kautta järjestetään Hyvinvointistartti-ryhmätilaisuuksia. Lisätietoja: www.kymenhva.fi/palvelut-ja-ajanvaraus/terveydenhuolto
Antti Hagqvist: Suurin riski ei ole kiire, vaan jatkuva kuormitus ilman palautumista
Boostia ja balanssia -hyvinvointitapahtuman viimeinen esiintyjä oli kymiläissyntyinen Antti Hagqvist. Hän on tapahtuma- ja valmennusalan yrittäjä, jonka missiona on saada suomalaiset liikkumaan 10 prosenttia enemmän vuoteen 2030 mennessä. Hagqvist on toiminut tasavallan presidentin suorityskykyvalmentajana vuodesta 2008 ja valmentanut useita suomalaisia suuryritysten johtoryhmiä ja johtajia.
Hän totesi, että nopeassa temmossa muuttuva maailma asettaa ihmisille ja yhteiskunnalle valtavasti haasteita. Ihminen kohtaa jatkuvaa kuormitusta ja palautumisen puutetta, informaatiotulva on haaste aivoille.
Selviytymisen kannalta kriittisiksi tekijöiksi hän nosti yhdeksän eri osa-aluetta; henkinen terveys, työ, uni ja palautuminen, ruutuaika, liikunta ja aktiivisuus, ravinto, merkityksellinen elämä, taloudellinen tilanne, sosiaalinen hyvinvointi, päihteet ja fyysinen terveys.
Hagqvist on kehittänyt ns. suorituskykyindeksin, joka mittaa yksilön suorituskykyä ja hyvinvointia.
– Suorituskyky rakentuu kokonaisuudesta. Mittausten perusteella korkea suorituskyky ei synny yhdestä yksittäisestä tekijästä, vaan biologisen, psykologisen ja strategisen kapasiteetin yhteisvaikutuksesta. Erityisesti unen, palautumisen, merkityksellisyyden, työn hallinnan ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasapaino korostuu pitkäkestoisen jaksamisen taustalla, hän sanoi.
Suurimpana riskinä Hagqist ei pidä kiirettä, vaan jatkuvaa kuormitusta ilman palautumista
– Tulokset osoittavat, että monilla kuormitus on kroonisesti korkealla, vaikka varsinaista uupumusta ei vielä tunnisteta.
Tyypillisiksi merkeiksi kuormituksesta Hagqvist luetteli seuraavat oireet:
- vireystason lasku päivän aikana
- palautumisen heikkeneminen
- ruutuajan ja jatkuvan tavoitettavuuden kuormitus
- keskittymiskyvyn hajautuminen
– Pitkittyessään tämä näkyvät heikompana päätöksentekona, motivaation laskuna ja alentuneena työkykynä, Hagqvist sanoi.
Hän kehotti tarkastelemaan, onko oma suorituskyky riittävä suhteessa harrastuksiin, työhön ja yksityiselämän.
Suurimpina suomalaisia haastavina asioina hän pitää unihäiriöitä ja ruutuaikaa. Erityisesti hän kiinnitti huomiota puhelimien, pädien ja muiden ruutujen käyttöön.
– Kun työ on muuttunut kognitiivisesti haastavaksi, niin mitä me tehdään sen vastapainoksi, hän kysyi ja vastasi: Mennään katsomaan onko joku tykännyt postaustamme. Aivot ja hermosto eivät saa lepoa koskaan, kun roikumme kiinni jossain ruudussa, hän painotti.
Suorituskyvyn suurimmat kehityskohteet löytyvätkin Hagqvistin mukaan arjen pienistä teoista. Tulosten perusteella vaikuttavimmat kehitystoimet ovat usein pieniä, mutta systemaattisia:
- unen laadun parantaminen
- palauttavat tauot työpäivän aikana
- liikunnan rytmittäminen
- ruutuajan hallinta
- ravinnon säännöllisyys
- työn ja vapaa-ajan rajojen selkeyttäminen
– Pienet päivittäiset muutokset tuottavat pitkällä aikavälillä suurimman vaikutuksen sekä hyvinvointiin että tuottavuuteen.
Kymenlaakson kauppakamari käynnisti huhtikuussa Suorituskykyä Kymenlaaksoon -kampanjan, joka kannustaa tekemään itseään kehittäviä pieniä hyvinvointilupauksia. Samaa korosti Hagqvist:
– Tee yksi tai kaksi pientä muutosta arkeen, joista muodostuu rutiini 4-6 viikon aikana. Meillä on loppuelämä aikaa muutoksille – muista lyhyen aikavälin voitot, pitkän aikavälin strategia.
Klikkaa kuvaa ja ota haaste vastaan – ja haasta muita
Boostia ja balanssia -hyvinvointitapahtuma on Kymenlaakson kauppakamarin ja yhteistyökumppaneiden vuosittain järjestämä maksuton tapahtuma. Yhteistyökumppaneina 2026 olivat Cursor, Eduko, Kouvola Innovation ja Kymenlaakson hyvinvointialue.