Saksa on Suomen tärkeimpiä vientimaita. Mitä Saksan markkinat tarjoavat Kymenlaakson yrityksille? ”Kysyntä on kovaa ja aloittaa voi vaikka yhdestä osavaltiosta”, sanoo Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller. Hän avaa Saksan markkinoiden mahdollisuuksia Kymenlaakson yrityksille Selusta-seminaarissa 10.9. Kouvolassa.
TEKSTI KIRSI JUURA KUVAT SAKSALAIS-SUOMALAINEN KAUPPAKAMARI
Jos kymenlaaksolaisyritys haikailee pääsyä isolle vientimarkkinalle, joka olisi lähellä ja toimintatavoiltaan tuttu, on vastaus Saksa.
Miksi juuri Saksa?
Kysyimme asiaa Selusta 2026 -seminaariin 10.9. saapuvalta Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtajalta Jan Felleriltä.
– Saksa käyttää lähiaikoina jättisummia puolustukseen, infrastruktuuriin, digitalisaatioon ja energiainvestointeihin. Erityisen hedelmälliset Saksan markkinat ovat puolustusalan tuotteita valmistaville ja digitalisaatiopalveluiden tarjoajille, Feller sanoo.
Saksaan voi lähteä hakemaan tuotteilleen markkinaa vaikka vain yhdestä osavaltiosta ja saa silti miljardimarkkinat. Suuruusluokka tyrmää. Esimerkkinä Feller mainitsee Nordland-Westfalenin osavaltion, jonka tuonti on 280 miljardia euroa vuodessa. Vertailuna Suomen kokonaisvienti koko maailmaan on 74 miljardia.
Puun tilalle tullut metallijalosteita
Ennen Ukrainan sotaa puutavaran viennillä oli merkittävä osuus Suomen viennistä Saksaan, mutta Venäjän puunsaannin ehdyttyä raakapuun vientiin ei ole enää kapasiteettia. Paperinvienti oli viime vuonna noin 12 prosenttia kokonaisviennistä.
– Viime aikoina voimakasta kasvua viennissä Saksaan on ollut erityisesti metalleilla ja metallijalosteilla sekä lääke- ja kemianteollisuudella. Aiemmin Uudessakaupungissa valmistetut Mersut olivat iso vientiartikkeli, nyt metallit. Kysyntää on niin perustuotteilla kuin jatkojalostetuilla tuotteilla kuten kuparilla ja teräsputkilla. Lisäksi Suomesta viedään Saksaan muun muassa lääkkeitä ja entsyymejä, Feller luettelee.
– Kovaa kysyntää on myös kaikilla koneenrakennukseen liittyvillä tuotteilla kuten sähkökoneet ja teolliset koneet sekä energiantuotantoon lämpöpumput ja kaasuvoimalat, hän jatkaa.
Puolustushankintoihin 100 miljardia
Saksa on kasvattanut rajusti puolustusbudjettiaan, ja puolustukseen liittyvät tuotteet Suomesta tekevät hyvin kauppansa.
– Viime vuonna Saksassa käytettiin puolustusmenoihin 62 miljardia euroa, nyt 108 miljardia. Kasvu on hurjaa, Feller toteaa.
Puolustusalan hankinnoista Feller kertoo tarkemmin Selusta-seminaarissa, mutta mainitsee suomalaisten vahvuuksiksi ainakin kyberpuolustukseen liittyvän osaamisen ja yllättäen myös väestönsuojaosaamisen.
– Meillä on jo näiden alojen suomalaisyrityksiä Saksan markkinoilla ja he kertovat, että kiinnostus on todella suurta ja kanssakäyminen on saksalaisyritysten kanssa avointa ja helppoa.
Energia-ala on toinen iso kasvuala
Toinen iso markkina on energiaintensiivisillä tuotteilla. Saksa joutuu ratkaisemaan koko energiatuotantonsa uudella tavalla maan päätettyä luopua ydinvoimasta, hiilestä ja Venäjän tuontikaasusta.
Suomi ja Saksa solmivat helmikuussa vetyjohdannaisten vientiin liittyvän asiakirjan ja kevään aikana on käynnistynyt muun muassa e-metaanin vienti Suomesta.
– Vetyteollisuuden suhteen Suomesta voisi tulla Keski-Euroopan merkittävä energiatoimittaja. Se tekisi Suomesta systeemirelevantin toimijan näille maille. Se nostaisi meidän asemaa heidän turvallisuuspoliittisissa prioriteeteissä ihan eri tasolle ja olisi viennin lisäksi myös merkittävä turvallisuustekijä, Feller pohtii.
Kolmantena kasvualana Feller mainitsee digitalisaation.
– Saksassa investoidaan nyt digitalisointiin, muun muassa julkisia palveluja ja terveydenhuoltoa digitalisoidaan, ja suomalaisella digialan osaamisella ja yrityksillä on erittäin hyvä maine.
Saksan talouden alavire kääntymässä kasvuun
Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtajana Jan Feller on seurannut aitiopaikalta, kuinka Euroopan vahvana moottorina vetänyt Saksan talous on viime vuosina junnannut paikallaan, mutta näkee nyt kasvun olevan alkamassa. Yleisen mielipiteen Saksan talouden romahtamisesta hän haluaa torpata.
– Kun katson viime vuoteen, niin Saksan talous on yskinyt, mutta kasvoi silti 0,2 prosenttia. Se tuntuu pieneltä, koska me saksalaiset ollaan totuttu 2–3 prosentin vuosikasvuun. Julkinen keskustelu antaa kuvan, että supistuminen on rajumpaa ja elinkeinoelämän olevan romahduksen partaalla. Se ei ole näin, Feller sanoo.
Talouden kasvua tukee Saksan toissa vuonna käynnistynyt valtaisa 100 miljardin investointiohjelma puolustusalalle. Lisäksi puolustushankintojen jättäminen velkajarruelvytyksen ulkopuolelle toi ostovaraa yli 500 miljardin euron verran.
Zeitenwende käynnissä
Muutkin Saksan talouden tunnusluvut näyttävät lupaavilta. Ostopäällikköindeksi on korkeimmillaan neljään vuoteen. Ifo-indeksi, joka seuraa eri toimialoja arvioiden sekä tulevaa kehitystä että nykyhetkeä, on ollut vahvassa kasvussa. Nykytilanne ja näkymät kaikilla toimialoilla ovat parantuneet.
Saksassa puhutaankin Zeitenwende-ajattelusta: Uusi aika on alkamassa.
– Se näkyy politiikassa ja ulkopolitiikassa. Suomessa käy paljon Saksan ministereitä oppimassa Suomen varautumisesta ja kokonaisturvallisuudesta. Myös kiinteistöjä uudistetaan ennennäkemättömällä tavalla. Kysyntää on uusilla rakennusmenetelmillä ja älyrakentamisella, Feller sanoo.
Jan Fellerin viesti Kymenlaakson yrityksille on, että Saksan yrityksissä pyörät pyörivät, vaikka kasvu olisi nollassa. Bisnestä tehdään koko ajan.
– Saksa on suomalaisyrityksille aarreaitta, johon kannattaa lähteä nyt kun aika on otollinen ja Suomessa tarjolla olevaa asiantuntija-apua kannattaa käyttää.
Jan Feller kertoo eri toimialojen mahdollisuuksista tarkemmin ja antaa konkreettisia tuote- ja yritysesimerkkejä Selusta 2026 -seminaarissa Kouvolassa 10.9. Tilaisuus Kouvolan Lakritsilla on avoin kaikille, mutta ilmoittautuminen tarvitaan. Selusta 2026-seminaari on Kouvola Innovationin ja Kymenlaakson kauppakamarin järjestämä ja se on osa Kouvolan Turvallisuuskonferenssia.
”Vetyteollisuuden suhteen Suomesta voisi tulla Keski-Euroopn merkittävä energiatoimittaja.”
Saksalais-Suomalainen kauppakamari palvelee suomalaisyrityksiä. Lue tästä lisää.
