Kauppakamarin kevätkokouksessa vieraillut Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki totesi, että Suomessa tehdään paljon positiivisia asioita, kuten huolehditaan hyvin metsiemme hyvinvoinnista, biodiversiteetistä ja nähdään metsät resurssina.
TEKSTI JA KUVAT KIRSI JUURA
– Toimintaympäristö on erittäin vaikea, totesi Lehtomäki heti kärkeen vierailullaan kauppakamarin kevätkokouksessa UPM Kymillä ja jatkoi, että kansainvälisen politiikan heijastusvaikutuksilta ei välty kukaan.
Melkein samaan hengenvetoon hän totesi kuitenkin, että ”Tehdään se, mitä itse voidaan.”
– Vaikka taloudelliset tulokset on alamaissa ja teollisuudessa on jouduttu tekemään voimakkaita sopeutustoimia, niin hyviä uutisiakin on saatu.
Sellaisina Lehtomäki näki peruskysynnän, joka ruokkii ylläpito- ja uusinvestointeja. Kotkamillsin arkittamon uudistaminen ja e-metaanin tuotantolaitoksen investointihanke Kotkaan kuuluvat tähän hyvien uutisten ryppääseen Kymenlaaksossa.
– Tärkeää on, että vauhditetaan puun kasvua. Teollisuuslaitokset maksoivat raakapuusta viime vuonna 3,7 miljardia euroa metsänomistajille. Se on aika merkittävä summa, hän totesi.
Lehtomäki muistutti kuulijoille, että Kymenlaakso on edelleen merkittävä metsäteollisuus- ja vientimaakunta. Tueksi hän nosti esille muutamia lukuja:
”Metsässektorin liikevaihdon osuus maakunnan yksityisestä tuotannosta on 23 prosenttia. Kymenlaakso on tällä luvulla maan toiseksi korkein maakunta”
”Kun mitataan tavaraviennin arvoa maakunnan tuotannon bruttoarvosta, niin Kymenlaakso on sijalla 7.”
Lehtomäki painotti, että erityisesti tulee pyrkiä eroon fossiilisesta energiasta ja materiaaleista.
– Esimerkiksi puurakentamista ei tunnisteta Suomessa. Tässä pitäisi tehdä iso loikka. Katseiden pitää alkaa kohdistua matriaaleihin. Siihen, mistä tavarat on valmistettu, hän painotti.
Toisena isona trendinä hän painotti omavaraisuutta.
– Jos Eurooppa haluaa pienentää riippuvuuksiaan, niin on katsottava eurooppalaisia varantoja. Pitää tutkia, mitä puukuiduista ja molekyyleistä voidaan valmistaa. Meillä Suomessa on kosolti hyviä mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi biomolekyylit. Nanoselluloosapatenteissa ollaan puolestaan maailman kärkeä, Lehtomäki totesi.
Brysselin suuntaan hänellä oli painavia terveisiä.
– Eurooppaan pitäisi saada puskettua näkökulmaa, että me tehdään Suomessa positiivisia asioita, kuten huolehditaan hyvin metsiemme hyvinvoinnista, biodiversiteetistä ja nähdään metsät resurssina.
Ennen virallista kevätkokousta kuultiin ajankohtaiskatsaus myös UPM Kymin ja Kaukaan tehdasintegraattien johtajalta Vesa Volmarilta. Hän on myös Kymenlaakson kauppakamarin hallituksen jäsen.
UPM on Itä-Suomessa merkittävä toimiva kahden tehdasintegraatin, Kymin ja Lappeenrannan Kaukaan, voimin. Kymin tehtailla jalostetaan puuta noin neljä miljoonaa kuutiota vuodessa. Tuotanto pyörii vuorokauden ja vuoden ympäri noin 600:n työntekijän voimin.
Volmari kertoi, että Kymin tehtailla on tehty viime vuosina paljon töitä kannattavuuden turvaamiseksi.
– Kohtaamme tietysti yleiset haasteet. Ala on suhdanneherkkää, mutta tehtaat pyörivät tehokkaasti ja edistämme kilpailukykyä jatkuvilla pienillä parannuksilla, hän totesi.
Valtaosa raakapuusta tulee Kymin tehtaille rautateitse.
– Logistiset järjestelyt ovat meille tärkeitä. Tehtaalle tulee määrällisesti noin 240 rekka-autollisen verran raakapuuta päivittäin, ja ulos lähtee niistä tuotettu sellu ja paperi, joten kuljetusten kannalta rautatie on meille tärkeä, Volmari totesi.
Vierailijoiden esitysten jälkeen pidetyssä sääntömääräisessä kevätkokouksessa vahvistettiin Kymenlaakson kauppakamarin viime vuoden tilinpäätös.
