Orpon hallituksen esitys uudesta, matkailijoilta perittävästä verosta ei saanut kannatusta Kymenlaakson kauppakamarin matkailu- ja tapahtuma-alan valiokunnalta. Suurimpana ongelmana alan toimijat pitävät sitä, että ns. lyhytvuokrausta järjestävät tahot jäisivät verovelvoitteen ulkopuolelle.
Esitysluonnoksen mukainen matkailijavero olisi oma-aloitteisesti tilitettävä, prosenttiperusteinen vero, jonka suuruus olisi 2–5 % majoituksen arvonlisäverottomasta hinnasta. Veroa perittäisiin ympärivuotisesti sekä kotimaisilta että ulkomaisilta matkailijoilta. Kunta päättäisi matkailijaveron käyttöönotosta sekä veroprosentista annetulla vaihteluvälillä. Matkailijavero voitaisiin ottaa käyttöön ensimmäisen kerran vuoden 2028 alusta.
Kymenlaakson kauppakamari ei kannata matkailijaveron käyttöönottoa esitetyssä muodossa. Suurimpina epäkohtina nähdään esitetyn veromuodon kohdistuminen epätasa-arvoisesti matkailualan eri toimijoihin, kerättävien verotuottojen mahdollinen kohdistaminen muuhun kuin matkailualaa kehittävään toimintaan sekä matkailualan yritysten jo nykyisellään suuri verotaakka.
Matkailualan yrityksiin on kohdistettu veronkorotus vuonna 2025
Valiokunnan jäsenet korostavat, että matkailuun kohdistuvaa verotusta kiristettiin edellisen kerran viime vuonna, jolloin majoituspalvelujen arvonlisäkantaa korotettiin 3,5 prosenttia. Matkailijaveron sijaan tulisi ensisijaisesti arvioida muita keinoja vastata kuntien rahoitustarpeisiin. Matkailualaan kohdistuvien valtiollisten toimenpiteiden tulisi pikemminkin edistää matkailuyritysten kilpailukykyä ja Suomen houkuttelevuutta matkailumaana.
Verotuotot eivät kohdistuisi matkailualaan
Orpon hallituksen esityksen mukaisesti veron suuruuden määrittäisivät kunnat ja kaupungit. Esityksessä todetun mukaisesti matkailijaverolla ei tavoiteltaisi matkailualan kehittämistä, kuten kestävän matkailun edistämistä, vaan sen tarkoituksena olisi mahdollistaa kunnille yleiskatteellisten tulojen kerääminen alueellaan tapahtuvasta matkailutoiminnasta.
Ongelmallista esityksen toteutumisessa on epävarmuus kuntien keräämien verotuottojen kohdistumisesta matkailualan kehittämiseen tai matkailua palvelevan infrastruktuurin kehittämiseen. Matkailijaveron kautta kerättyjen verotuottojen kohdistamista matkailualalle pidetään kuntien nykyisessä taloustilanteessa hyvin epätodennäköistä.
Kuntien veronmääräämisoikeus aiheuttaisi toteutuessaan kirjavan tilanteen maakunnan sisällä kuntien kesken, ja yritykset olisivat keskenään eriarvoisessa tilanteessa sen mukaan, missä yrityksen kotipaikka sijaitsee. Tällä olisi myös merkittävä mainehaitta maakuntien matkailualalle.
Tasapuolinen verotus edellyttää lyhytvuokrauksen rekisteröintiä
Verotuksen lähtökohtana tulee olla toimijoiden yhdenvertainen kohtelu ja kilpailuneutraliteetti.
Kymenlaakson kauppakamari pitää esityksen keskeisenä ongelmana sitä, ettei veron tasapuolista kohdentumista eri majoitusmuotoihin ja eri toimijoille pystytä nykytilanteessa varmistamaan. Esityksen mukaan vero kohdistuisi kaikkeen maksulliseen majoitukseen. Viranomaisilla ei kuitenkaan ole kattavaa tietoa lyhytvuokraustoiminnan harjoittamisesta. Näinollen veron tasapuolisesta kohdentumisesta ei voida varmistua ja veron toimeenpanon valvonta jää puutteelliseksi.
Lyhytvuokrauksen rekisteröinti on keskeinen edellytys sille, että verosta aiheutuvat velvoitteet ja valvonta kohdistuvat tasapuolisesti kaikkeen kaupalliseen majoitustoimintaan.
Yrittäjien hallinnollisen työn lisääminen
Matkailijaveron tilityksistä ja raportoinnista vastaisi lakiesityksen mukaan majoitusyritys. Tämä lisäisi yritysten hallinnollista työtä ja vaatisi todennäköisesti uusia teknisiä hankintoja sekä panostuksia henkilöstön koulutukseen. Jo nyt monet matkailuyritykset toimivat minimihenkilöstöllä ja lain velvoitteiden suorittaminen veisi työaikaa ydintehtävistä.
Prosenttiperusteisuus ei ole tarkoituksenmukainen määräytymisperuste
Kymenlaakson kauppakamari ei pidä perusteltuna sitä, että matkailijaveron suuruus määräytyisi prosenttiosuutena majoituksen hinnasta. Useissa Euroopan maissa matkailuveron määrä on kiinteä ja matkailijakohtainen. Matkailijan kunnan palveluihin ja infrastruktuuriin aiheuttama kuormitus ei määräydy majoituspalveluun käytetyn rahamäärän perusteella.
Veron vaikutusarviot ovat puutteellisia
Kymenlaakson kauppakamari pitää esityksen vaikutusarvioita puutteellisina. Esityksessä tunnistetaan matkailijaveron vähentävän matkailukysyntää, mutta vaikutusten laajuutta ja kohdentumista ei ole selvitetty riittävästi.
Kymenlaakson matkailualan yritykset toivovat kilpailukykyä edistäviä toimia
Uuden veron käyttöönottoa ei tule edistää ilman riittävää tietoa siitä, missä määrin se vähentäisi matkailukysyntää tai ohjaisi matkailijoiden valintoja muihin kohteisiin. Vaikutukset matkailijamääriin, kilpailukykyyn ja matkailun kasvuedellytyksiin tulee arvioida nykyistä perusteellisemmin ennen mahdollisia jatkotoimia.
Uuden veron sijaan tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Joissain Euroopan maissa matkailuveron avulla on pystytty tekemään uudistuksia alalle, kuten kehittämään kansainvälistä matkailua ja matkailumarkkinointia, mutta se on edellyttänyt kokonaisvaltaista kehitystyötä ja verotuottojen käyttöä alan kehittämiseen.
Kymenlaakson kehittymässä olevalle matkailualalle verojen kerääminen olisi riskialtista. Kuntien veroista saatavat tuotot olisivat arvioiden mukaan pienehköt, mutta verotuksen aiheuttama mainehaitta ja sen aiheuttamat liiketoiminnalliset riskit ja hallinnolliset rasitteet voivat olla yrityksille mittavat. Matkailuyritysten kehitysmahdollisuuksia ja kilpailukykyä tulisi pikemminkin tukea. Jo nykyinenkin verotustaso heikentää yritysten kilpailukykyä.
Kymenlaakson kauppakamari katsoo, ettei matkailijaveroa tule viedä eteenpäin nyt esitetyssä muodossa. Matkailualaan kohdistuvien valtion toimenpiteiden toivotaan edistävän maan matkailuyritysten kilpailukykyä ja Suomen houkuttelevuutta matkailumaana.
Kymenlaakson kauppakamarin matkailu- ja tapahtuma-alan valiokunnassa on 22 matkailuyritysten tai matkailualan muiden toimijoiden edustajaa. Valiokunnan puheenjohtajana on toimialajohtaja Mikko Virtanen, Kymen Seudun Osuuskauppa.
