Kauppakamarit teettivät maaliskuussa laajan teollisuus- ja energiaselvityksen. Selvitys korostaa, että teolliset investoinnit hakeutuvat sinne, missä puhdasta sähköä ja siirtokapasiteettia on varmasti saatavilla. Tämän varmistamiseksi selvityksessä esitetään tarkasteltavaksi erityisesti neljä eri toimenpidettä. Kävimme kysymässä, mitä ehdotuksista ajatellaan Kymenlaaksossa.
Suomi voi kasvattaa bruttokansantuotettaan kymmenillä miljardeilla euroilla vuodessa, jos energiasiirtymään liittyvät teolliset investoinnit saadaan toteutumaan täysimääräisesti. Tämä edellyttää kuitenkin ennustettavaa energia- ja teollisuuspolitiikkaa sekä ennakoivaa sähköverkkojen rakentamista.
Suomeen suunnitteilla olevat teolliset investoinnit kohdistuvat erityisesti data-, bio-, energia-, mineraali- ja vetytalouteen. Kaikkia yhdistää yksi tekijä: valtava puhtaan sähkön tarve.
Mitä nyt pitäisi tehdä?
Kauppakamarien energiaselvitys esittää neljä keskeistä toimenpidettä:
- Energiajärjestelmän tasapainon varmistaminen
- Sähkön kanta- ja jakeluverkkojen rakentaminen ennakoivasti
- Lupaprosessien sujuvoittaminen
- Teollisten arvoketjujen vahvistaminen Suomessa
Energiajärjestelmän tasapainon varmistaminen
Kymenlaakson Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Aku Pyymäki sanoo, että energiajärjestelmän tasapaino varmistetaan parhaiten markkinaehtoisesti siten, että siihen osallistuvat sekä sähkötuotantolaitokset että kulutuskohteet.
– Kulutusjouston ja energian varastoinnin merkitys kasvaa jatkossa, kun sääriippuvan sähköntuotannon osuus edelleen kasvaa. Energiajärjestelmän tasapainoa parantavat myös vahvat ja toimivat siirtoyhteydet naapurimaiden sähköverkkoihin, Pyymäki muistuttaa.
Sähkön kanta- ja jakeluverkkojen rakentaminen ennakoivasti
Selvityksessä todetaan, että ennustettavuuden ohella tarvitaan etupainotteista ja nopeutettua kanta-ja jakeluverkkojen rakentamista. Koska sähköverkkojen rakentaminen kestää vuosia, tulisi verkkoja voida kehittää ennakoivasti, jotta ne eivät muodostu sähköistyvän yhteiskunnan pullonkaulaksi.
– Ennakoivaa verkon kehittämistä voidaan mahdollistaa kehittämällä lainsäädäntöä ja sähköverkkojen valvontamenetelmiä puhtaan siirtymän verkkoinvestointeja tukevaksi. Lisäksi johtohankkeita tulisi voida käynnistää luvituksen osalta tukemaan yhteiskunnan sähköistymistä, vaikka hankkeiden toteutuminen ei olisikaan täysin varmaa, sanoo toimitusjohtaja Jouni Pylvänäinen Kymenlaakson Sähköverkko Oy:stä.
Hän toteaa, että pitämällä yllä ja kehittämällä sähköverkon vapaata kapasiteettia ennakoivasti, voidaan tukea uuden tuotannon ja kulutuksen sujuva liittäminen sähköjärjestelmään.
– Riittävä verkkokapasiteetti parantaa samalla sähköverkon huoltovarmuutta myös poikkeustilanteissa, Pylvänäinen sanoo.
Lupaprosessien sujuvoittaminen
Kauppakamarin selvityksessä todetaan, että kapasiteettiongelma ei ratkea nopeasti, sillä luvitusprosessit ovat tällä hetkellä pitkiä. Uuden 400 kV kantaverkkoyhteyden toteuttamisen prosessi voi kestää jopa 10 vuotta. Pelkästään lunastusluvan keskimääräinen läpimenoaika voi olla lähes kaksi vuotta entisen noin puolen vuoden sijaan.
– Lupien käsittelyperiaatteita on Suomessa pyritty sujuvoittamaan eri tavoin, kuten keskittämällä lupien käsittelyä alueelliseen lupa- ja valvontavirastoon sekä säätämällä etusijamenettely puhtaan siirtymän hankkeille, Pylvänäinen kertoo.
– Lupien käsittelyssä on kuitenkin edelleen hitautta ja tarvitaan lisätoimenpiteitä, jotta yhä kasvava määrä teollisen mittakaavan sähköistämishankkeita saadaan toteutettua, hän toteaa.
Sähköverkkohankkeiden pitkä läpimenoaika rajoittaa jo nykyisellään suurten teollisuushankkeiden liittämistä sähköverkkoon. Samat luvittamisen haasteet koskevat myös muita teollisen mittakaavan sähköistämishankkeita, kuten tuulivoimaa.
Pylvänäinen näkee, että käsittelyä voitaisiin sujuvoittaa karsimalla päällekkäisyyksiä, yhtenäistämällä lupien käsittelyperiaatteita sekä siirtymällä lupien käsittelyssä yhä enemmän kohti yhden luukun periaatetta.
– Lupien käsittelyn suoraviivaistamiseksi tarvitaan myös nykyaikaiset sähköiset järjestelmät sekä lisäksi riittävästi resursseja käsittelemään lupia, hän sanoo.
Energiainvestoinneilla iso merkitys Kymenlaaksolle
Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen painottaa energiainvestointien merkitystä itäiselle Suomelle.
– Energian riittävyys ja verkkojen kapasiteetti ovat kriittisiä asioita Kymenlaakson investoinneille, työpaikoille ja elinvoimalle. Emme halua ruokkia maan sisäistä vastakkainasettelua, mutta meidän on pidettävä huoli siitä, että energiainvestoinnit mahdollistavat kaikkien maakuntien kehittymisen, Kirjavainen painottaa.
Suomen teollisuus ja energiatarpeet – kasvunäkymien turvaaminen -selvitys on toteutettu laajoin sidosryhmähaastatteluin, siinä on otettu huomioon kansalliset, alaan liittyvät strategiat ja suunnitelmat kuten teollisuuspoliittinen strategia ja energia- ja ilmastostrategia, keskeisten toimijoiden, kuten Fingridin ja Energiateollisuuden visiotyöt sekä hyödynnetty energiasiirtymän tutkittua tietoa. Selvitys julkaistiin 13.3.2026.
Kuvat yritysten, grafiikat Teollisuus- ja energiaselvityksestä.