Turvallisuusasiat kiinnostavat kymenlaaksolaisia yrityksiä ja organisaatioita. Näin voi päätellä Selusta-tietoiskusta, jossa kansanedustaja Jarno Limnell puhui yrityksille varautumisesta vallitseviin geopoliittisiin muutoksiin. Kymenlaakson kauppakamarin ja Kouvola Innovationin järjestämään webinaariin ilmoittautui lähes 100 kuuntelijaa.
TEKSTI JA KUVAT KIRSI JUURA
Jarno Limnell kertoi, että turvallisuusasiat ja talousasiat ovat kaksi ihan ylivoimaisesti keskeisintä politiikan teemaa, joista eduskunnassa tällä hetkellä puhutaan.
Turvallisuusasiat muistuttavat Limnelliä päivittäin myös konkreettisesti, sillä hänen työhuoneensa ikkunasta avautuu näkymä Mannerheimin ratsastajapatsaalle.
– Tulee aina sellainen ryhdikäs, isänmaallinen olo, kun katsoo ikkunasta ulos, hän totesi.
Limnell nosti esityksessään esille keskeisiä asioita maailmantilanteesta, Suomen tilanteesta ja varautumisen ajankohtaisista asioista nimenomaan yritysnäkökulmasta.
Hän kertoi havainneensa, että yritysten hallituksissa ja johtoryhmissä turvallisuusasiat puhututtavat tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon. Myös henkilöstöjen kahvipöytäkeskusteluissa nousevat esille niin itärajan tilanne, drooniuhka, Ukrainan sota kuin Hormuzinsalmen tilanne.
Mitä tilanne sitten tarkoittaa yritysmaailmalle ja yritysjohtajille? limnell nosti esille neljä pointtia:
- Miten hallita geopoliittisia riskejä ja johtaa epävarmuutta.
Varautuminen on hallituksen ja johtoryhmän vastuulla
– Varautuminen ja turvallisuus ovat vahvasti johtamiskysymys. Tänä päivänä turvallisuuden ja varautumisen keskeisin vastuu ei ole IT-henkilöstöllä tai fyysisen turvallisuuden vartijoilla, vaan se on yrityksen toimitusjohtajalla, johtoryhmällä ja hallituksilla.
Realistinen riskiarvio
– Kannattaa realistisesti arvioida niitä riskejä, mitä omaan yritykseen voi kohdistua. Yksi keskeinen asia liittyy kumppaneihin ja alihankintaketjuihin. Kannattaa tarkastella yhteistyötoimijoiden turvallisuustasoa ja niiden luotettavuutta.
– Erilaisia riskiskenaarioita kannattaa myös harjoitella, jotta tosipaikan tullessa voi taputtaa itseänsä selkään, kun ongelmakohdat ovat löytyneet jo etukäteen harjoitellessa. Yleensä ongelmakohdat liittyvät johtamiseen tai viestintään.
Tilanneymmärryksen jatkuva kehittäminen
– Kun vuosien varrella on paljon tullut sparrattua yritysten hallituksia ja johtoryhmiä, niin ihan ensimmäiseksi pitää yhdistää fyysinen turvallisuus ja digitaalinen eli kyberturvallisuus yhdeksi kokonaisuudeksi.
– Me ollaan Suomessa siinä tilanteessa, että jokainen suomalainen yritys on digiyritys ja olemme siirtymässä vaiheeseen, jossa jokainen suomalainen yritys on tekoäly-yritys. Jatkossa turvallisuusasioita pitää katsoa kokonaisvaltaisesti.
Aktiivinen ja rehellinen viestintä
– Yritysturvallisuus on viestinnällinen asia. Keskeinen asia turvallisuudesta ja varautumisesta huolehtimisessa on se, että viestintä otetaan alusta alkaen mukaan.
Ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen
– Yleinen epävarmuus ja turvattomuus on mennyt meidän suomalaisten ihon alle. Mietitään, mitä tästä kaikesta seuraa. Silloin puhutaan turvallisuuden tunteen johtamisesta, missä hyvin keskeistä on keskustella asioista mahdollisimman realistisesti. Yhteisöllisyyden merkitys korostuu yhä enemmän.
– Turvallisuuden tunteesta huolehtiminen on on yksi kilpailuetutekijä tämän päivän epävarmassa maailmassa. Kun ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi, niin he ovat innovatiivisempia ja tehokkaampia omassa työssään.
- Puolustusteollisuuden ja turvallisuusteknologioiden aika on nyt
– Jos lähitulevaisuudessa jossain raha liikkuu ja markkina kasvaa, niin se on puolustusteollisuus ja turvallisuusteknologia. Näihin panostetaan tällä hetkellä Euroopassa ihan poikkeuksellisella tavalla.
– Puolustusteollisuus ei ole vain tykistön ammuksia tai panssarivaunuja, vaan vaikkapa meriturvallisuuden takaamiseen liittyvät teknologiset ratkaisut, avaruusteknologia, energiaratkaisut, bioteknologia, hypersooniset järjestelmät, seuraavan sukupolven tietoliikenneverkot sekä tekoälyn ja kvattiteknologian kehitys. Näiden lisäksi on huomioitava ihmismieleen vaikuttaminen eli kognitiivinen sodankäynti.
– Eri maiden hallitusten väliseen GG-kauppaan (Government-to-Government) panostetaan yhä enemmän. Julkinen sektori pystyy tukemaan yksityistä sektoria tarjoamalla näiden vientimahdollisuuksia ulkomaille. Yritysten kannattaa hyöyntää myös Nato-harjoitusten tarjoamat mahdollisuudet Suomessa.
– Yrityksille mukaanpääsy näihin hankintoihin on todennäköisempää riittävän suurien ekosysteemien kautta. Kannattaa hankkia muutamia luotettavia yhteistyökumppaneita ja sitten isommilla hartioilla niin lähteä eteenpäin.
- Kolmantena omasta turvallisuuden huolehtiminen
– Mitä se turvallisuus ylipäätänsä on? Itse käytän nelinjakoa.
Todellisuus – Tehdään tarvittavia toimenpiteitä nopeasti tässä muuttuvassa, ennalta arvaamattomassa maailmassa. Esimerkiksi rakennetaan raja aitaa itärajalle tai hankintaan yrityksen tietojärjestelmiin paremmat virustorjuntaohjelmat. Tässä tekemisessä me suomalaiset ollaan varsin hyviä.
Tunne – Turvallisuus on kamppailua mielikuvista ja ihmisten tunteista ja tunteista huolehtimista ja sen takia toistan, että viestinnän rooli on yhä keskeisempi.
Kulttuuri – Meillä on Suomessa omanlainen kulttuuri, jota ohjataan lainsäädännöllä. Yrityksissä turvallisuusasiat lähtevät arjen pienistä teoista. Kyse on jokaisen työntekijän omasta vastuullisuudesta ja toisaalta yrityskulttuurista, mitä pitää tietoisesti johtamisella edistää.
Sietokyky – Turvallisuus on kykyä sietää normaalista poikkeavia tilanteita. Entä jos yrityksessä sähköt katkeaa tai asiakasdataa vuotaa julkisuuteen? Mitä tehdään, jos vaikkapa ratkaisevaan komponenttiin tuleekin puolen vuoden toimitusviive? Miten toimitaan näissä tilanteissa?
– Jos asiat eivät mene normaalisti niin mikä on se henkinen kyky sietää sitä epävarmuutta. Tämä on yksi iso turvallisuuden trendi tässä nopeasti muuttuvassa epävarmassa maailmanajassa ja toinen on tämä teknologian kehityksessä mukana pysyminen mahdollisuuksineen ja uhkineen.
– Henkinen kriisinkestävyys tarkoittaa, miten me suomalaiset jaksamme tämän jatkuvan epävarmuuden keskellä. Mitkä ovat niitä arjen pieniä tekoja, joilla voidaan vaikuttaa. Esimerkkinä tämä digitaalinen maailma ja tekoälyn kehityksen nopeus, jonka seurauksena tuotetaan väärennettyjä kuvia ja videoita, joita on aika vaikea erottaa todellisuudesta ja nyt ollaan vasta siellä alkutaipaleella tämän väärän ja valheellisen tiedon levittämisessä, millä tätä digitaalista maailmaa ihan tietoisesti saastutetaan.
– Keskeisin digitalisoinnin kohdehan maailmassa ollaan me ihmiset. Me ollaan digitalisoimassa ihmisaivoja ja sanotaan, että kaikki mikä voidaan digitalisoida tullaan digitalisoimaan. Minun mielestäni yrityksissä pitää esittää vastakysymyksiä, mitä kaikkea ei kannata digitalisoida. Mitä ei kannata antaa tekoälylle ja mikä on ihmisen rooli?
– Kun uutisten ja informaatiovirran seuraaminen on tosi helppoa, niin välillä viisain teko on laittaa laitteet sivuun. Itse yritän joka päivä irtautua uutisvirrasta, laitan laitteet sivuun ja yleensä lähden metsään juoksemaan tai muuten ulkoilemaan. Se on tosi tärkeätä henkiselle kriisin kestävyydelle.
– Henkinen ja fyysinen hyvinvointi, rutiinit ja oma varautuminen lisäävät hallinnan tunnetta. Yhteisöllisyys ja hyvät käytöstavat ovat kaikki sellaisia, mihin me jokainen voidaan vahvasti vaikuttaa. Johtajuuden tärkein tehtävä ei ole vain puhua uhkista ja riskeistä ja turvattomuuden asioista. Ihmiset kaipaavat tällä hetkellä perusteltua tulevaisuudenuskoa ja toivoa, että kyllä me tästäkin selvitään.
- Neljänneksi tärkein asia eli luottamus
– Yhä useammin korvaan sanan turvallisuus sanalla luottamus. Miten ylläpidetään ja vahvistetaan yrityksen luottamusta osakkeenomistajiin, henkilöstöön, asiakkaisiin ja kumppaniverkostoon? Pitäisikö toimitusjohtajan titteli korvata jatkossa tittelillä Chief trust officer, koska luottamuksen ylläpitämisestä tässä on kyse. Jos esimerkiksi asiakkaiden luottamuksen menettää, niin ei ole kovin kiva sen jälkeen katsoa viivan alle jäävää tulosta.
Varautuminen kaikkinensa ei ole pessimististä toimintaa, vaan keskeinen osa epävarmassa maailmassa menestyvien yritysten strategiaa. Ja muistetaan turvallisuudesta se, että keskiössä on aina ihminen.
Jarno Limnell
Sotatieteiden tohtori Jarno Limnell s. 1973 on suomalainen kansanedustaja ja Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori.
Hän on työskennellyt turvallisuuden ja turvallisuuspolitiikan parissa yli 30 vuotta muun muassa aktiiviupseerina Puolustusvoimissa ja kyberturvallisuusjohtajana mm. Innofactorissa ja Stonesoftilla. Hän on eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen. Tietoisku oli osa Kymenlaakson kauppakamarin ja Kouvola Innovationin Selusta-tapahtumaa, joka pidetään 12.9.2026 osana Kouvolan Turvallisuuskonferenssia. Edellinen Selusta-tietoisku käsitteli Ukrainan tarjoamia jälleenrakennusmahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja sen piti East Cham Finlandin silloinen toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.