Kymenlaakson maakuntaohjelma vuosille 2026-2029 hyväksyttiin loppuvuodesta. Ohjelma on väline maakunnan elinvoiman vahvistamiseen. Uudessa Kauppakamari-lehdessä aluekehityspäällikkö Petra Kortelainen ja viestintäasiantuntija Pia Hurtta Kymenlaakson liitosta kertovat tiivistetysti pääpointit maakuntaohjelman sisällöstä.
Mitkä ovat maakuntaohjelman keskeiset painopisteet?
Kymenlaakson maakuntaohjelma 2026-2029 on nimeltään ”Elinvoimainen, turvallinen ja välittävä Kymenlaakso”.
Maakuntaohjelman painopisteitä on kolme: elinvoimainen, kestävä ja hyvinvoiva Kymenlaakso. Pääpaino on maakunnan elinvoimassa.
Ohjelmassa tarkastellaan myös maakunnan nykytilaa, sen vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia.
Pitkän aikavälin suunnittelua, aina 2050 vuoteen asti, kuvataan maakuntasuunnitelma-osiossa.
Mitkä osiot vaikuttavat erityisesti yritysten toimintaan?
Kestävän elinvoiman, investointien ja innovaatioiden Kymenlaakso -osio, lyhennettynä Elinvoimainen Kymenlaakso-osio, joka on yritysten ja niiden toimintaympäristön kannalta tärkein osio. Elinvoima-osion tärkeyttä kuvastaa se, että siinä on peräti viisi alakohtaa:
- Elinkeinoelämän uudistaminen ja monipuolistaminen
- Älykkään erikoistumisen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen
- Elämystaloudesta uutta elinvoimaa
- Ilmastotyöstä ja kiertotaloudesta kestävää kasvua
- Osaamisesta ja koulutuksesta vauhtia uudistumiseen
Painopisteisiin on kytketty joukko konkreettisia toimenpiteitä, joiden katsottiin edistävän kyseistä teemaa. Näiden toimenpiteiden toteuttamiseen toivomme hyviä hankkeita, joissa olisi mukana elinkeinoelämän edustusta ja näkökulmaa.
Mikä muuttui edellisestä ohjelmasta?
Edellistä maakuntaohjelmaa valmisteltaessa Kymenlaakson toimintaympäristö näytti hyvin erilaiselta.
Lähdimme liikkeelle maakunnan vahvan teollisen perustan pohjalle rakentamisesta – se on tukijalkamme. Maakunnassa on hienosti panostettu teollisuuden uudistumiseen, vihreän ja puhtaan siirtymän mahdollisuuksiin hyödyntämiseen. Tätä pitää tietysti jatkaa ja tukea.
Samalla elinkeinoelämän uudistamiseen ja monipuolistamiseen on panostettava jatkossakin, esimerkiksi mikro- ja pk-yritysten tukemisen avulla.
Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnassa Kymenlaakson pääpaino löytyy bio- ja kiertotaloudesta, älykkäästä ja vihreästä logistiikasta. Näihin kytkeytyy tiiviisti huoltovarmuus, kokonaisturvallisuus sekä digitalous, pitäen sisällään mm. datatalouden, kyberturvallisuuden sekä peliteknologiat. Nämä muodostavat Kymenlaakson Älykkään erikoistumisen strategian kärjet (ÄES). Näiden kärkien ytimessä on oltava vahva yritysyhteistyö.
Uutta maakuntaohjelmassa edustaa elämystalous. Elämystalous-osassa käsitellään mm. matkailua, tapahtumia, kulttuuria, liikuntaa, urheilua, luovia aloja, sekä veto- ja pitovoiman kysymyksiä – nimenomaan osana elinvoimaa. Kymenlaakson kauppakamarin matkailu- ja tapahtumien alan valiokunta osallistui aktiivisesti tämän osion valmisteluun.
Toisena uutena painopisteenä nousi esille älykäs sopeutuminen. Sen avulla tuetaan palvelujen entistä fiksumpaa suunnittelua ja toteutusta vähenevän ja ikääntyvän väestön toimintaympäristössä.
Mitä haasteita on erityisesti Kymenlaaksossa?
Itärajan sulkeutuminen on suurin yksittäinen toimintaympäristössämme tapahtunut muutos. Myös maailmantalouden heilahdukset näkyvät nopeasti Kymenlaaksossa. Elinkeinoelämän uudistuminen ja monipuolistaminen ovat meille tärkeitä teemoja. Sanojen rinnalle tarvitaan toimintaa. Väestön nopea väheneminen ja ikääntyminen ovat merkittäviä haasteitamme. Muun muassa erilaisten vihreän siirtymän investointien käynnistyessä osaavan työvoiman saatavuus on yhä haasteellisempaa. Tähän meidän on etsittävä aktiivisesti ratkaisuja yhdessä.
