”Keskeisin tavoitteeni on palauttaa nuoriin ennen koronapandemiaa ja Ukrainan sotaa vallinnut tulevaisuudenusko”, sanoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd.) Urakassa tarvitaan perheiden, koulujen ja urheiluseurojen lisäksi myös yritysten apua.
Yksi kuluvan vuoden puheenaiheista on ollut alati paheneva nuorisotyöttömyys, joka on levinnyt kulovalkean tavoin myös akateemisen tutkinnon omaavien joukossa.
Palstatilaa on saanut myös ammattikoulutus, joka on jäänyt kauaksi taannoisessa uudistuksessa asetetuista tavoitteista. Lähiopetuksen määrä on pudonnut leikkausten myötä roimasti ja vastavalmistuneille on pitänyt työpaikoilla opettaa työhön liittyvien perustaitojen lisäksi myös työelämän perussääntöjä ja yleisiä käytöstapoja.
Kesäkuussa kaksivuotisen liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin pestinsä aloittanut Mika Poutala tunnustaa, että koulutus- ja työttömyysuutiset ovat olleet viime aikoina murheellista luettavaa.
– Toki on huolestuttavaa, jos ammattikoulusta ei enää saa niitä taitoja, joita työelämässä tarvitaan. Pitkässä juoksussa opiskelu on kuitenkin aina hyödyksi, ministeri toteaa.
Hän ei silti sysää ammattikoulutuksen synkältä näyttävää saldoa pelkästään oppilaitosten kontolle. Kyse on pidemmän aikavälin haasteesta, jonka ratkaisemisessa nuoret tarvitsevat myös omien vanhempien ja lähipiirin tukea.
– Valitettavasti siihen ei ole kaikissa perheissä riittävästi valmiuksia, Poutala tunnustaa.
Poutalan mukaan koulumaailmassa on saatu aikaan myös positiivisia muutoksia.
– Esimerkiksi kännykkäkiellot ja somen käyttörajoitukset näyttävät tuottavan jo nyt tulosta, Poutala sanoo.
Alamäki alkoi koronapandemiasta
Viimeisimmän nuorisobarometrin mukaan suomalaisnuorten tulevaisuudenusko on ennätyksellisen matalalla.
Entistä useampi nuori tuntee masentuneisuutta ja kokee, että monet oman elämän peruselementit – kuten vakituinen työpaikka, oma asunto tai perheen perustaminen – ovat heidän ulottumattomissaan.
Näkymää ovat synkistäneet entisestään opinto- ja asumistuen leikkaukset sekä istuvan hallituksen säästölistat.
Poutala ei tätä kiistä. Samalla hän kuitenkin painottaa, että ilman valtiontalouden säästöjä nuorten tulevaisuus olisi vieläkin synkempi. Nuorilla on silti murheita riittämiin.
– Ensin oli koronapandemia, sitten tulivat Ukrainan ja Gazan sodat, talouskriisi sekä jatkuvasti etenevä ilmastonmuutos. Aikuinen pystyy jo elämänkokemuksellaan ajattelemaan, että elämä jatkuu kriiseistä huolimatta. Nuorille se on huomattavasti vaikeampaa, Poutala toteaa.
Vaikka ministeri vierastaa jälkiviisastelua, löytyy yksi juurisyy nykytilanteeseen koronapandemian hoidosta. Sen suhteen päättäjillä olisi kuulemma peiliin katsomisen paikka, sillä nuorten tärkeimmät tarpeet jätettiin tuolloin terveysturvallisuuden nimissä huomioimatta.
– Koulujen sulkemisen ja etäopetuksen myötä sosiaaliset kontaktit kaveri-, koulu- ja harrastepiireihin katkesivat. Nyt voidaan varmasti jo tunnustaa, ettei Teamsista ja sosiaalisesta mediasta ollut niiden korvaajaksi, Poutala toteaa.
Yrittäjätili valmisteluun
Poutala tiedostaa, että monet opiskelijat ovat nykyisin todella tiukoilla ja tähän herättiin myös syksyn budjettineuvotteluissa. Niissä nuoret säästyivät uusilta säästöpäätöksiltä.
– Tilanne paranee myös valmisteilla olevan opintotuen kokonaisuudistukseen myötä. Se mahdollistaa kokoaikaisen opiskelun ja samalla opinnotkin etenevät paremmin. Pientä helpotusta tuo myös vuoden vaihteessa voimaantuleva ateriatuen korotus, Poutala listaa.
Samaan hengenvetoon hän toki tunnustaa, että työ- ja harjoittelupaikat ovat jatkossakin tiukassa, sillä nopeaa suhdannekäännettä ei ole näköpiirissä. Se taas jarruttaa yritysten rekrytointi-intoa.
Työministeri Matias Marttisen (kok) hiljattain lanseeraama 1 500 euron työllistämisseteli helpottaa hieman koulutettujen tilannetta. Sen arvioidaan tuovan puolen vuoden pestin 3000–4000 nuorelle.
Poutala puolestaan paimentaa eteenpäin virolaismallista yrittäjätiliä. Siinä pieniä keikkatöitä voisi tehdä eräänlaisella kevytyrittäjämallilla, kiinteällä veroprosentilla, henkilötunnuksella ja tilinumerolla. Samalla käteen jäisi enemmän tuloja kuin kevytyrittäjien perinteisten laskutuspalvelujen kautta.
– Tämä malli helpottaisi töiden ja opiskelujen tasapainottamista sekä madaltaisi myös yritysten työllistämiskynnystä. Tarkoitus on selvittää myös kesätyöseteliä. Sen avulla esimerkiksi liikunta- ja urheiluseurat voisivat palkata lisää ohjaajia kesätöihin. Samalla ehkäistäisiin myös nuorten syrjäytymistä, kun heille on tarjolla mielekästä tekemistä, Poutala sanoo.
Vastuuta myös yrityksille
Vastuupallo lähtee myös yritysten suuntaan. Nuoria kannattaisi pestata kesä- ja keikkatöihin sekä tet-harjoitteluun, vaikka tarvetta olisikin juuri sillä hetkellä niukasti.
– Jos kokoaikaisen työtekijän palkkaaminen tuntuu liian isolta riskiltä, niin voisiko sen sijaan miettiä osa-aikaista? Ja olisiko yrityksessä jokin määräaikainen projekti, jonka voisi hoitaa tätä kautta? Jotain tekemistä löytyy aina, kun vain vähän mietitään oman boksin ulkopuolelta, Poutala kannustaa.
Pitkäjänteisyyttä ja opastustakin tarvitaan, sillä työelämän taitoja oppii parhaiten vain tekemällä. Eikä ole pelkästään nuoren syy, jos kyseisiä taitoja ei ole ehtinyt täysi-ikäisyyden kynnyksellä vielä hankkia.
– Nuoret ovat fiksuja ja nopeita oppimaan, mutta heitä on myös arvostettava. Tätä kautta he oppivat itsekin arvostamaan omaa työtään ja myös työnantajaa.
Mitalivauhdilla ministerin pestiin
Mika Poutalan (kd) poliittinen ura on ollut vähintään yhtä vauhdikas kuin miehen pikaluistelukierrokset arvokisoissa.
Poutala voitti vuonna 2018 EM-hopeaa 500 metrillä ja joukkuesprintissä. Hän ehti urheilijaurallaan kisata myös neljät talviolympialaiset, joissa paras saavutus oli neljäs sija Pyeongchangissa 2018.
Poutala nousi Espoon kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä vuonna 2021 ja sama tahti jatkui eduskuntavaaleissa 2023. Samana vuonna Poutalasta tuli kristillisdemokraattien ensimmäinen varapuheenjohtaja. Kesäkuussa hän nousi sovitusti ministeriksi Sandra Bergqvistin (r.) tilalle.
Ministerin pestistä on hoidettavana enää vajaa puolikas, mutta Poutalan mukaan pöydällä on silti painavia asiakokonaisuuksia
– Opintotuen kokonaisuudistus on ehdottomasti suurin valmistelussa oleva lainsäädäntöhanke, jonka aion viedä maaliin. Odotan malttamattomana myös asiantuntijaryhmän toimenpide-ehdotuksia, joilla vahvistetaan nuorten tulevaisuudenuskoa, Poutala listaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asiantuntijaryhmä aloitti työnsä viime keväänä ja sen on määrä julkaista toimenpidesuositukset helmikuussa 2026.
– Pidän myös kiinni tavoitteestani tavata 50 000 nuorta ja kuulla heidän näkemyksiään.
Teksti: Timo Sormunen
Kuvat: Meeri Utti