Kymenlaakson kauppakamarin Suunta-johtamisseminaari keräsi yli 250 osallistujaa Haminaan. Puhujien aiheissa korostuivat tekoäly, resilienssi, geopolitiikka ja yrittäjyyden draiverit.
Kymenlaakson kauppakamarin Suunta-seminaarin puheenvuorot aloittaneen everstiluutnantti, Reserviupseerikurssin johtaja Tino Savolaisen aiheena oli sosiaalinen johtaminen resilienssin vahvistajana.
-Resilienssi tarkoittaa psyykkistä kantokykyä ja henkistä joustavuutta sellaisissa paikoissa, joissa ympäristö asettaa vaikeisiin olosuhteisiin. Jostain tulee paine, johon täytyy sopeutua, hän kuvaili.
Reserviupseerikoulu on Suomen suurin johtamisorganisaatio. Armeijan opit ovat hyvin sovellettavissa myös työyhteisöihin.
Savolainen kannusti johtamistehtävissä toimivia tutustumaan henkilöstönsä persooniin työminän takana.
– Ihminen on työyhteisön tärkein resurssi. Siitä pitää pitää huolta. Se onnistuu, kun johtaja tuntee kunkin vahvuudet ja heikkoudet. Johtajan osoittama arvostus ja työtekijöiden kuuleminen myös työminän takana tuo valtavaa hyötyä. Se, että ammattitaito hyödynnetään täysmääräisesti, on puolestaan erittäin tärkeää työntekijöille, hän sanoi.
Entä jos työntekijä ei halua avata itseään, kysyttiin yleisöstä.
– Myös tätä tulee kunnioittaa. Sosiaalinen etäisyys on henkilökohtainen asia ja sitä tulee kunnioittaa, Savolainen korosti.
Resilienssin vahvistamisen tulisi olla jokapäiväistä toimintaa työyhteisöissä.
– Toimivaa tiimiä ei voi rakentaa enää siinä vaiheessa kun kriisi on käsillä. Kun uhkia nousee esiin, niin silloin resilienssiä jo mitataan, Savolainen kiteytti.
Tino Savolainen kannusti luomaan työyhteisöihin kulttuuria, jossa epäonnistumista ei pidä pelätä.
– Se luo luottamusta työyhteisöön. Kun epäonnistumiset ja virheet käännetään yhdessä voimaksi, niin olette vahvoilla.
Charly Salonius-Pasternak: ”Turvallisuuspolitiikasta puhuminen on aika tummaa”
Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak muisteli esityksensä aluksi edellistä kokemustaan Reserviupseerikoulussa.
– Istuin täällä 28 vuotta sitten, enkä arvannut, että joskus vielä olen täällä puhumassa. Osin täällä saatujen oppien perusteella olen pyrkinyt johtamaan tiimejäni pitkin työuraani, hän sanoi.
Salonius-Pasternakin aiheena oli tämän hetken maailmaa muovaavat voimat ja trendit. Esitys sisälsi hengästyttävän laajan kuvan geopolitiikan analysointia Kiinasta USA:han ja Brick-maista Pohjoisnavalle.
– Elämme epävarmuuden ja geopolitiikan aikakautta, ja suurin epävarmuustekijä juuri nyt on Trumpin hallinto, hän kiteytti.
Yhtenä riskinä hän näkee USA:n perusrakenteiden heikentymisen liittyen niin oikeuslaitokseen kuin muihin valtion organisaatioihin.
Itämeren alueen turvallisuuden osalta on Salonius-Pasternakin mukaan nähtävissä sekä positiivista että negatiivista kehitystä. Geopoliittinen tilanne on tiivistänyt yhteistyötä EU:n, Naton ja muiden turvallisuuspoliittisten yhteisöjen kesken. Toisaalta on nähty sabotaaseja, GPS-häirintää ja ilmatilan loukkauksia.
Venäjästä Salonius-Pasternak totesi, että maalla on pitkäjänteinen strategia, ja tavoitteena suurvaltaperusteinen järjestelmä ja Euroopan yhtenäisyyden rikkominen. Keskeinen työkalu tähän on hybridivaikuttaminen, mikä se on halpaa ja kiellettävissä.
– Riippumatta Ukrainan sodan lopputuloksesta Venäjä pysyy uhkana Euroopan turvallisuudelle, hän totesi.
Tämän ajan trendeinä hän näkee ilmastomuutoksen ja kansainvälisten normien venyttämisen ja rikkomisen. Merkittävänä hän pitää myös teknologian kehityksen negatiivisten ilmiöiden vaikutuksen ihmisiin ja yhteiskuntiin. Tällä hän viittasi esimerkiksi disinformaatioon ja feikkiuutisiin.
– Suomalaiseen yhteiskuntaan on sisäänrakennettu, että katsotaan lähteitä, mistä tieto on peräisin. Näin ei ole monissa maissa, hän sanoi.
Lopuksi Salonius-Pasternak kehotti kääntämään katseet 100 vuotta taaksepäin ja oppimaan siitä.
– Vuonna 1919 Suomi oli käynyt läpi tappavan sisällissodan, talous oli kuralla, oli nälänhätää ja pandemiaa. Neljässä-viidessä sukupolvessa olemme hilanneet itsemme hyvinvointivaltioksi. Me ollaan ennenkin kohdattu tulevaisuuden haasteita ja yhdessä tekemällä selvitty. Olen ihan varma, että näin tehdään tälläkin kertaa, Salonius-Pasternak päätti esityksensä.
Jenni Rajahalme on sukupolvikuiskaaja
Seuraava puhuja oli Kumppania Oy:n viestintäasiantuntija Jenni Rajahalme, joka nosti räväkällä tavallaan esille eri sukupolvien kohtaamisen työpaikoilla.
– Työelämässä työskentelee tällä hetkellä neljää eri sukupolvea, joiden pitäisi ymmärtää toisiaan, hän sanoi ja totesi heti kärjistävänsä eri ikäluokkien piirteitä, jotta saa ytimen esille.
– Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä 1946-1964 syntyneet ´babyboomersit´ on tosi kovia naisia. He taisteli naisille koulutusmahdollisuudet ja työpaikat. He ovat myös ensimmäisiä sukupolvia, jotka alkoivat puhua tasa-arvosta, hän sanoi.
X-sukupolven (1965–1985 syntyneet) hän sanoi olevan ensimmäinen varakas ikäluokka, mutta joihin 90-luvun lama jätti jälkensä. Se näkyy muun muassa kyselyissä yrittäjähalukkuudesta, minka hän tutkimusten mukaan totesi olevan yhden prosentin luokkaa, kun se nuoremmilla sukupolvilla on 30–50 prosenttia.
Itsekin tämän ikäluokan edustajana Rajahalme totesi, että heidät on kasvatettu arvostamaan ja suorittamaan työelämää.
– Tälle sukupolvelle on kaikessa ollut ´Työ on se tärkein´ -mentaliteetti. Jos lähdet työelämästä ns. saappaat jalassa, niin se on vain upeaa, hän kuvaili.
Vuosina 1986-1999 syntynyttä Y-sukupolvea ja sitä seurannutta Z-sukupolvea hän sanoo kasvatetun seuraamaan unelmiaan.
– Nyt työpaikoilla ollaan sitä mieltä, että ne ei sitoudu! Rajahalme heitti saaden yleisön nauramaan.
Rajahalme sanoi, että eri sukupolvien yhdistäminen toimivaksi työyhteisöksi vaatii johtajilta ja esimiehiltä suoranaisia vuorovaikutuksen ja johtajuuden hurmausliikkeitä.
– Keskiössä on eri sukupolvien toistensa ymmärtäminen ja sietäminen. Johtajan pitää olla erityisen tarkka siinä, että osaa luoda henkisesti ja sosiaalisesti turvallisen työpaikan. Esimerkiksi nuorten sukupolvien palautteen anto on kuin aivastus. Se vain tulee. He myös haluavat tietää kaiken nyt ja heti. Nämä saattavat aiheuttaa työpaikoilla vastakkainasettelua eri sukupolvien välillä, hän kuvaili.
Mitä sitten ovat ne hurmausliikkeet, joilla yhteisellä pohjalla rakennetaan työelämää?
– Vuorovaikutus, potentiaali ja arvostus. Luottamus syntyy johdonmukaisuudesta. Jos tarina ja merkityksellisyys toteutuvat organisaatiossa, nuori kokee, että tässä on järkeä, hän korosti.
– Johtajan pitää osata myös kertoa, miksi tätä työtä tehdään. Strategia pitää oppia sanoittamaan. Se, mitä se tarkoittaa eri työntekijöille. Ideat ja innovatiivisuus on elintärkeäitä asioita nuorille sukupolville. Erittäin tärkeää kaikille sukupolville on arvostuksen kokeminen ja tunteminen. Pitää muistaa myös se, miten työelämässä ihmisiä kohdellaan se viimeinen vartti, Rajahalme sanoi.
Kaiken keskiössä on Rajahalmeen mukaan keskustelu ja vuorovaikutus.
– Keskustelka, mikä yhdistää ja mistä ollaan eri mieltä. Ja suuri harha on, että kaikki ajattelee niin kuin itse, hän päätti inspiroivan esityksensä raikuvien suosionosoitusten saattelemana.
Mikko Hyppönen: ”Tekoälyn tekemistä biiseistä tulee uusia korvamatoja”
Yksi asia, josta työpaikoilla ei tänä päivänä pääse pakoon on tekoäly.
Sensofusion Oy:n tutkimusjohtaja, pitkän linjan tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen kertoi kuulleensa tekoälystä ensimmäisen kerran vuonna 1983. Tosin silloin puhuttiin keinoälystä.
– Mikään ei muokkaa maailmaa niin paljon, nopeasti ja tehokkaasti kuin teknologia. Jos katsotaan vaikkapa Piilaakson jättiläisiä, niin niiden valta on tullut teknologian kautta ja niiden budjetit on suurempia kuin monen maan, Hyppönen sanoi.
Hän vertasi tekoälyn tuloa ja vaikutuksia internetin tuloon noin 25 vuotta sitten. Toisena suurena mullistuksena Hyppönen pitää kvanttitietokoneita.
– Ne on vielä alkeellisia, mutta 5-15 vuoden aikana ne tulee kehittymään paljon.
Valtavan teknologisen kehityksen tuomien mahdollisuuksien vastapuolena ovat pelot siitä, viekö tekoäly ihmisten työt, ja kehittyykö tekoälystä ihmistä viisaampi? Näihin Hyppönen vastasi omakohtaisella esimerkillä.
– Jos tarvitsen lakimiestä tai lääkärin, haluan mennä ihmisen luo. Haluan empatiaa ja tunteen, että joku välittää. Samalla haluan kuitenkin, että se lääkäri käyttää kaikkein viimeisintä tekoälyn tuottamaa tietoa ratkaistessaan ongelmaani, hän kuvaili.
Hyppönen käyttää itse tekoälyä tekstien kääntämiseen, koodaamiseen ja ongelmanratkaisussa.
– Autossa sparrailen ajatuksiani ”Tsätti-Peten” kanssa. Jos mulla vaikkapa on pulma työyhteisössä, kysyn Peteltä, miten otan asian esille, hän kuvaili.
Yleisöstä kysyttiin, mistä kannattaa lähteä liikkeelle tekoälyn käyttöönotossa?
Mikko Hyppösen neuvo oli, että kannattaa lukea aiheesta, kuunnella podcasteja ja asentaa appeja.
– Voi kokeilla vaikkapa kuvatyökalujen käyttöä. Työpaikalla sooloilemaan ei kannata lähteä, mutta hereillä olla kannattaa olla.
Entä ollaanko jo myöhässä ja miten tekoälyä hyödynnetään?
– Mun viesti on, ettette ole. Meille tyypillinen virhe on aliarvioida teknologisten ratkaisujen kokoa ja yliarvioida niiden nopeutta. Vielä ehtii hyvin, tekoälyvallankumous on vasta alussa. Monissa yrityksissä kirjoitetaan nyt tekoälystrategioita ihan niinkuin muutama vuosikymmen sitten kirjoitettiin internetstrategioita. Niitä tuskin kellään on enää, ja sama tulee tapahtumaan tekoälystrategioille. Siitä tulee osa yrityksen liiketoimintaa, Hyppönen korosti esityksensä päätteeksi.
Joonas Nurmi: Konservatoriosta lentoyhtiön omistajaksi
Kymenlaakson kauppakamarin Suunta-seminaarin yrityscase tuli tänä vuonna lentoliikenteen yritykseltä. Helsinki Citycopterin tarinan kertoi yrityksen toinen perustaja Joonas Nurmi.
Konservatorion käynyt ja sävellystöitä tehnyt Nurmi kertoi päätyneensä alalle Finnairin stuerttikurssin kautta. Korona kuitenkin lopetti nämä työt, ja Nurmi kokeili siipiään toimistotuotteiden tukkuyrittäjänä ja asuntomyyjänä kunnes törmäsi lentolupakirjan omaavaan tuttavaansa.
– Päätettiin ruveta myymään helikopterilennätyksiä. Opettelin tekoälyn kanssa tekemään nettisivut, ja laitoin koko tonnin budjettimme Facebookiin. Sen ansiosta me myytiin kaikki meidän lennot kahdessa päivässä, Nurmi kertoi yrityksen alkuvaiheista.
Pandemian jälkeen yritys oli hyvässä kasvuvauhdissa ja päätettiin tutkailla markkinoita USA:ssa. Tulevaisuutta ennakoiden Nurmi perehtyi sähköiseen lentoliikenteeseen. Myös kotimaasta alkoi tulla pyyntöjä palvelujen laajentamiseksi. Pian oltiin tilanteessa, että kalustoa piti saada lisää ja Helsinki Citycopter osti toisen alalla toimivan yrityksen. Yhtäkkiä Nurmi huomasi olevansa sekä lentoyhtiöyrittäjä että matkatoimistoyrittäjä ja kasvun myötä esiintyvänsä CBS:n aamushowssa Yhdysvalloissa.
Liiketoiminnan kehittäminen ja asiakkaiden hankkiminen on vaatinut sittemmin isoja ponnistuksia, joista kaikki eivät ole tuottaneet tulosta. Yksi hankalista asioista liittyi yrityksen nimeen. Helsinki Citycopter -nimi loi mielikuvan alueellisesta toiminnasta, vaikka itse toiminta sijoittui maantieteellisesti ympäri maata. Brändimuutoksen myötä uudeksi nimeksi tuli ACXJET.
Tällä hetkellä yrityksellä on kolme omaa kopteria ja yksi suihkukone. Leasingilla yritys käyttää toista suihkukonetta ja kahta helikopteria. Yritys on tutkaillut mahdollisuuksiaan maakuntalentojen suorittajaksi, ja Nurmi totesikin, että heillä on pienemmän kulurakenteen ansiosta erinomaiset mahdollisuudet siihen.
Missiona Nurmella on kasvattaa koko Suomen matkailumarkkinoita. Hän vannoo määrän sijaan laatuun ja uskoo eksklusiiviin kohderyhmiin.
Pyhtäällä sijaitsevan Helsinki-East Aerodromen toiminnan kehittelyssä hän näkee paljon mahdollisuuksia.
– Se liittyy koko ekosysteemin ja matkailualan kehittämiseen. Suomessa on paljon tarinoita, joita halutaan kuulla, hän kannusti matkailualan toimijoita.
Vappu Pimiä – Suomen tuleva Martha Stewart
Kaikkien tuntema juontaja ja toimittaja Vappu Pimiä kertoi Suunta-johtamisseminaarissa uransa värikkäistä vaiheista, ja niistä teeseistä, joilla hän on elämäänsä ja uraansa rakentanut.
Ensimmäiseksi hän kehotti kertomaan unelmansa ääneen.
– Suurin este unelmien toteutumiselle on ihminen itse. Usein hoemme itsellemme, että en kehtaa, en lähde yrittämään. Tämä on suurin ongelma, joten kerro edes peilille unelmasi ääneen, hän kannusti.
Toiseksi hän kehotti toimimaan ja hyppäämään henkisesti välillä tuntemattomaankin rotkoon unelmien saavuttamiseksi.
– Kukaan ei tule hakemaan kotoa. Tee vaan rohkeasti erilaisia asioita, että unelmat toteutuu.
Tavoitteet hän kehotti asettamaan tarpeeksi korkealle, jolloin jo 80 prosenttia saavuttaessaan on korkealla. Samaan hengenvetoon hän muistutti maltista, että tikapuita kiivetessään pitää osata ottaa askel kerrallaan.
Pitkän uran Big Brother -sarjan chatistä Kiss FM:n radiotoimittajaksi ja edelleen muun muassa Maajussille morsian ja Tanssii tähtien kanssa -sarjojen juontajaksi tehnyt Vappu Pimiä ilmoitti äskettäin tämän TTK-kauden olevan viimeisensä.
– Jostain pitää myös luopua. Ovia pitää myös sulkea, sillä loputtomiin ei voi tehdä kaikkea. Päätös luopua TTK:n juontamisesta ei ollut helppo. Olen nyt 47 vuotias ja seuraavaksi pitää tehdä muita asioita. Jostain pitää luopua, jotta jotain uutta voi syntyä, hän sanoi.
Samalla Pimiä kertoi, että seuraava pesti löytyy ruokamaailmasta. Hän aloittaa Masterchef Suomi -tuomarina ensi keväänä. Ruokamaailma ei ole hänelle outo aluevaltaus, vaikka monet niin luulivatkin julkistuksesta kuullessaan. Vappu on julkaissut viisi keittokirjaa ja hän on mukana myös Ruokaboksi-yrityksessä.
MasterChef tuomaroinnin voi nähdä olevan myös Vappu Pimiän oman unelman toteutuma.
– Multa kysyttiin joskus kolmekymppisenä, mitä haluan uraltani ja vastasin siihen sumeilematta, että haluan Suomen Martha Stewartiksi. Tietysti ilman tämän taloussotkuja ja tuomioita, hän kertoi.
Martha Stewart on kirjoittanut useita keittokirjoja ja toimittanut omaa kodinhoitoon keskittyvää aikakauslehteä. Hänet tunnetaan parhaiten kodin, ruoanlaiton ja elämäntyylin asiantuntijana.
Lopuksi yleisö kysyi, onko Vappu epäonnistunut missään?
– Voi, on ollut susihuonoja ohjelmia ja alaskirjauksia firmoissa, mutta kaikista olen oppinut hirveästi, hän sanoi.
Summa summarum Vappu Pimiä kannusti Maneesin 250-päistä kuuntelijakuntaa tekemään jokaisen itselleen viisivuotissuunnitelman.
– Kysy, oletko tyytyväinen elämääsi? Missä haluat olla vuonna 2030? Tämä on juuri sinun elämäsi ja loppupeleissä sinä itse teet elämäsi, hän lopetti raikuvien suosionosoitusten saattelemana.
Suunta-johtamisseminaarin toteutti Kymenlaakson kauppakamari yhteistyössä Reserviupseerikoulun ja 13 yhteistyökumppaniyrityksen kanssa: Cursor, DataGroup Sata IT, Haminan kaupunki, HaminaKotka Satama, Google – Tuike Finland, Kotkan Energia, Kouvola Innovation, Kymen Seudun Osuuskauppa, Kymenlaakson Sähkö, LähiTapiola, Kaakkois-Suomen Osuuspankki, Steveco ja Xamk ammattikorkeakoulu.
Teksti: Kirsi Juura
Kuvat: Jari Heikkilä
MISTÄ NE KAIKEN TIETÄÄ?
vink, vink – LIITY UUTISKIRJEEN TILAAJAKSI!