Kymen Graniten työntekijöissä on montaa eri kansalaisuutta. Tiina Rahkonen sanoo ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden olevan hyvin motivoituneita. ”He tuovat myös paljon uutta tullessaan ja omakin ymmärrys lisääntyy”.
Lyhytkin kävely kouvolalaisen omakotialueen läpi sen kertoo. Pihakivetys on tärkeä osa puutarhaa.
Monella pihalla kiviasennukset on tehty kouvolalaisen Kymen Granite Oy:n toimesta. 32-vuotiaan perheyrityksen palveluihin kuuluvat kiviasennusten lisäksi graniitin louhinta ja jalostus sekä erilaiset maanrakennustyöt.
Yrityksellä on kaksi louhimoa Kouvolassa. Sippolan Haapalassa louhitaan ja jalostetaan Haapalan punaista graniittia ja Ummeljoen louhimo tuottaa Myllykosken ruskeaa graniittia kahden tehtaan tarpeisiin. Haapalan punaista tarvekiveä toimitetaan myös vientiin Puolaan ja Liettuaan. Kouvolan Keltakankaalla avattiin uusi kivitehdas 2023, jossa molempien louhimoiden raaka-aineista jalostetaan sahatuotteita.
Perheyrityksellä on 25-30 työntekijää sesongista riippuen. Maailmalta meille -infosarjassa Kymen Granite Oy:n osakas ja yrittäjä Tiina Rahkonen kertoi, että ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat heidän yrityksessään yhtä luonnollinen osa henkilöstöä kuin kantasuomalaiset.
– Palkkaamme meille sopivia, hyviä työntekijöitä. Kansalaisuudella ei ole väliä, hän korostaa.
Sitoutuneita ja motivoituneita työntekijöitä
Noin puolet yrityksen työvoimasta on ulkomaalaistaustaisia. Heistä ensimmäiset tulivat Virosta vuonna 2010. Sen jälkeen vahvuuteen on liittynyt työntekijöitä Liettuasta, Myanmarista, Venäjältä, Irakista ja Ukrainasta. Moni heistä työskentelee asennuspuolella ja kiven jalostuksessa.
Haapalan louhimon tehtaan vetäjänä toimii irakilaissyntyinen henkilö, joka on koulutukseltaan tilastotieteilijä ja puhuu erittäin hyvää suomea.
– Hän on aivan huipputekijä ja kun ylipäätään puhutaan ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä, he ovat erittäin sitoutuneita ja motivoituneita, haluavat tehdä töitä, Tiina Rahkonen kuvailee.
Tiina Rahkonen kertoi tilaisuuden osallistujille, että myös Kymen Granitella on ollut vaikeuksia löytää fyysisen työn tekijöitä Suomesta.
– Olemme saaneet työntekijöitä Sastamalassa toimivasta kivikoulusta, henkilöstövuokrausyrityksistä ja myös ihan omien työntekijöiden lähipiiristä.
Vuorovaikutuksesta toive viranomaisille
Työhön perehdyttämisen lisäksi Tiina Rahkonen auttaa työntekijöitään tarvittaessa myös muissa oleskeluun liittyvissä asioissa.
– Työlupia on haettu ja olen istunut pankissa heidän kanssaan tiliä avaamassa. Migrin vaatimuksista ja byrokratiasta en kovin paljon ymmärrä. Jos jotain toivoisin, niin parempaa vuorovaikutusta Migrin suunnasta. Että olisivat yhteydessä, jos ruksi on väärässä paikassa, sen sijaan että laittavat hakemuksen uudelleen jonon perälle.
Tiina Rahkonen kertoo olevansa yrityksen äitihahmo, joka auttaa ulkomaalaissyntyisiä työntekijöitä monissa käytännön asioissa.
– Mielellään ollaan myös henkisenä tukena tarvittaessa. Monella on perhe mukana ja olen auttanut asunnon haussa. Virolaiset kivityöntekijät majoittuvat omassa kiinteistössämme. Olen tosi paljon työntekijöiden rinnalla ja ihan mielelläni olenkin mukana.
Haasteellisen hetken Rahkonen koki, kun hänen piti laittaa työpariksi venäläinen ja ukrainalainen työntekijä.
– Maailmantilanteesta johtuen jouduin oikein totisesti miettimään, että miten toimia. Nyt he ovat kuitenkin erittäin hyviä ystäviä ja ihan huipputyöpari, jotka tekevät asennustöitä yhdessä. Antavat hyvää esimerkkiä suvaitsevaisuudesta muillekin. Heillä oli sama syy tulla Suomeen, se yhdistää heitä, Tiina Rahkonen pohdiskelee.
Aktiivisia suomenkielen opiskelijoita
Kieliongelmia ei Rahkosen mukaan ole juurikaan ollut. Suurimpana syynä siihen on, ettei kukaan ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä tee asiakastyötä, jolloin kielitaidon tasovaatimus olisi korkeampi.
– He, jotka haluavat sopeutua tänne, ovat tosi aktiivisia kielen oppimisessa. Ja usealla on ollut suomen kielen alkeet hallussa jo meille tullessaan.
Työturvallisuus on alalla tärkeää. Rahkonen kertoo, että työparista aina toinen on suomen kieltä puhuva. Tällä taataan, että ohjeet tulevat varmasti ymmärretyiksi. Kulttuurierot näkyvät työturvallisuudessa.
– Olen joutunut sanomaan tiukastikin, että kypärä pitää olla päässä. Eikä vain silloin tällöin, vaan aina.
Työyhteisössä työskentely edistää myös kielen oppimista.
– Työporukassa puhutaan usein ensisijaisesti suomea ja sitten tarvittaessa otetaan Google Kääntäjä avuksi.
Ennakkoon epäilyä, jälkikäteen kiitosta
Maailmalta meille -infosarjan moderaattori Petteri Ikonen kysyi Rahkoselta, mitä hän sanoisi ulkomaalaistaustaisen työntekijän rekrytointia harkitsevalle työnantajalle?
– Ei kannata pelätä! Eritoten alkuun se on erilaista kuin suomalaisen työntekijän kanssa, mutta hyvin motivoituneita työntekijöitä he ovat. He tuovat myös paljon uutta tullessaan ja omakin ymmärrys lisääntyy.
Ennakkoluuloihinkin hän kertoo törmänneensä.
Asiakas oli tilannut pihakiviasennuksen ja työmiesten mentyä paikalle sain palautetta, että asiakas epäili heidän taitojaan huomattuaan asentajien olevan virolaisia. Kun työ oli valmis, Rahkonen sai asiakkaalta puhelun, jossa hän kiitteli työn jälkeä ja sanoi ”On sulla huikeita työntekijöitä”.
Teksti ja kuva: Kirsi Juura