Datakeskukset vauhdittavat Kymenlaakson kasvua. Kouvolan Korialle nousee parhaillaan Hypercon datakeskus, Ummeljoelle ja Myllykoskelle atNorthin laitokset, ja uusimpana esiteltiin joulukuun alussa singaporelaisen Nova Complexin datakeskusinvestointia Kuusankoskelle. Haminaan, Summan entiselle paperitehdasalueelle sijoittuneella Googlella on rakenteilla jo seitsemäs datakeskuslaajennus.
atNorthin Suomen operatiivinen johtaja Taina Ahti-Aalto tapasi Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyrityksiä syyskokouksessa 4.12.2025.
– Kuinka monta kertaa arvelet olleesi tänään yhteydessä datakeskukseen?, hän kysyi yleisöltä esityksensä aluksi.
Pöydissä ynnäiltiin Google-hakujen ja pankkiyhteyksien ynnä muiden sovellusten ja ohjelmien käytön kerryttämää mahdollista määrää, mutta lähellekään oikein ei arvattu, sillä luku on huikea. Keskimäärin noin 500 kertaa vuorokaudessa.
Datakeskukset vauhdittavat Kymenlaakson kasvua
atNorthin ensi vuonna valmistuvan datakeskusinvestoinnin ensimmäinen vaihe Ummeljoella työllistää parhaillaan noin 100 rakennusalan ammattilaista.
Suurhankkeen toinen vaihe on suunniteltu Kymijoen toiselle puolelle, Myllykoskelle, ja kolmannen vaiheen kaavoitusprosessi on parhaillaan käynnissä.
Jo nyt rakennusvaihe on lisännyt tuotteiden ja palvelujen kysyntää paikallisissa yrityksissä, ja tarjoaa edelleen kasvumahdollisuuksia paikallisille palveluntarjoajille majoituksesta ja ravintoloista vähittäiskauppaan.
– Tarvitsemme monenlaisia palveluja alkaen lounas- ja parkkipaikoista ruokakauppoihin ja kuljetuksiin. Jokainen tänne investoitu euro kiertää monen toimialan kautta, Taina Ahti-Aalto kuvaili datakeskuksen tarpeita.
Hän on seurannut hivenen huolestuneena, kun lounaspaikkoja ja ravintoloita ja jopa kylän koulu on viime aikoina suljettu.
– Haluan kannustaa, että odottakaa hetki. Meillä on meneillään miljardiluokan hanke, joka tuottaa paikallisille yrityksille kysyntää, ja olemme tulleet tänne jäädäksemme, hän sanoi.
Suoran työllistämisen lisäksi atNorth tarvitsee alihankintayritysten palveluja
Datakeskusten rakentaminen luo laajat työllisyysvaikutukset, jotka ulottuvat paljon työmaata pidemmälle. Eniten rakennusvaihe työllistää suunnittelijoita, insinöörejä, rakentajia ja asentajia sekä kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä sekä kone- ja laitevalmistajia.
Kun datakeskus siirtyy tuotantoon, sen työllisyysvaikutukset muuttuvat pysyviksi. Valmistuttuaan datakeskuksen henkilöstömäärä kasvaa samaa tahtia kuin rakennuksia valmistuu. Suoria työpaikkoja syntyy satoja ja epäsuorasti toimintaa tukee laaja verkosto ulkoisia palveluntuottajia kuten kunnossapito-, huolto-, IT-, turvallisuus- ja siivouspalveluja.
Taina Ahti-Aalto korostikin syyskokouksessa tiiviistä yhteistyötä alueen muiden yritysten ja toimijoiden kanssa.
– Tarvitsemme teitä ja uskon, että tämä tuo valtavasti mahdollisuuksia alueen yrityksille. Meillä on yhdessä mahdollisuus tehdä tästä huippujuttu alueelle, hän kannusti.
Yksi osoitus yhtiön halusta sitoutua paikkakunnalle on atNorthin Myllykosken kouluille tekemä lahjoitus, jonka turvin koululaiset saavat uimaopetusta.
Hukkalämpö talteen yhdessä innovoiden
Suomessa on käynnissä poikkeuksellinen datakeskusinvestointien aalto. Julkisesti ilmoitettuja investointisuunnitelmia on jo 12 miljardin euron arvosta, ja alan koko potentiaali on yli 30 miljardia euroa. Tämä nostaa datakeskukset yhdeksi suurimmista yksityisen sektorin investointikohteista tulevina vuosina.
Kouvolan Ummeljoelle ja Myllykoskelle rakentuva FIN04-megakampus tulee olemaan yksi Suomen suurimmista datakeskuksista. Sen kokonaiskapasiteetti tulee olemaan 430 megawattia, ensimmäinen vaihe on kapasiteetiltaan 60 megawattia. Kapasiteettia on mahdollista laajentaa jopa useita satoja lisämegawatteja.
Datakeskusten jäähdytykseen ja ilmastointiin tarvitseman energian suuri määrä on puhuttanut kuluvana syksynä. On aprikoitu sähkön riittävyydellä ja mahdollisilla hintapaineilla.
– Arvioimme, että Ummeljoen datakeskus tulee käyttämään ensimmäisessä vaiheessa suurinpiirtein sen kapasiteetin, mitä UPM:n Myllykosken tehtailla käytettiin sen ollessa toiminnassa. Sähkö saadaan hiilineutraalista, uusiutuvasta energiasta, Ahti-Aalto sanoo.
Energiankulutus kasvaa Ahti-Aallon mukaan tasaisesti ja pikkuhiljaa sitä mukaa kun datakeskuksen tuleva asiakas lisää kapasiteettiaan.
Yhtiössä on mietitty myös mahdollisuutta rakentaa omaa energiantuotantoa.
– Voimme rakentaa yhdessä paikallisten energiayhtiöiden kanssa tuotantoa, vaikkapa aurinkoenergiapuiston datakeskuksen viereen, hän kuvaili.
Uusia ideoita innovoidaan paikkakunnan asukkaiden ja yritysten kanssa
Datakeskuksen tuottama hukkalämpö halutaan ottaa talteen, mutta sille ei ole vielä löydetty sopivaa käyttöpaikkaa. Hukkalämpöä voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämpönä. Ahti-Aalto kääntyikin yleisön puoleen ja pyysi ideoimaan erilaisia kohteita, joihin hukkalämpöä voisi paikkakunnalla hyödyntää.
– Kohteina voisivat olla vaikkapa kasvihuoneiden tai uimahallin lämmitys tai rehunkuivatus. Otamme teiltä kaikki ideat ilolla vastaan ja uskon, että yhdessä keksimme ratkaisuja, hän painotti.
Ahti-Aalto korosti moneen otteeseen yhteistyötä lähiseudun asukkaiden ja yritysten kanssa.
– Haluamme tehdä tätä yhdessä teidän kanssanne. Olkaa meihin yhteydessä, innovoidaan yhdessä ja tehdään huomisesta parempi, hän kannusti lopuksi.
Kymenlaakson kauppakamarin syyskokouksessa esiteltiin strategian päivitys, jossa nostetaan esille tavoite Kymenlaaksosta puhtaana, vihreänä maakuntana. Datakeskusten ja uuden akkuteollisuuden myötä Kymenlaaksolla onkin nyt poikkeuksellinen mahdollisuus nousta kestävän digitaalisen infrastruktuurin ”clean valleyksi” Suomessa.
Tekstit: Kirsi Juura
