Yritysten tyytyväisyys kansainvälisiin osaajiin on pysynyt korkealla. Kauppakamareiden osaajakyselyn perusteella 50 prosenttia Kymenlaaksossa kansainvälisiä työntekijöitä rekrytoinneista yrityksistä pitää kokemustaan myönteisenä. Suomen kielen oppimisen merkitys on edelleen keskiössä.
– Joka kolmannessa kymenlaaksolaisyrityksessä ja joka toisessa suomalaisessa yrityksessä työskentelee jo ulkomaalaistaustainen työntekijä, ja kokemukset rekrytoinneista ovat voittopuolisen myönteisiä. Tässä ei ole tapahtunut muutosta verrattuna aiempiin vuosiin, vaan päin vastoin monet yritykset kuvailevat näitä työntekijöitä itselleen hyvin korvaamattomiksi, sanoo Keskuskauppakamarin asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Kansainvälisellä osaajalla tarkoitetaan työntekijä-, asiantuntija- tai johtotason työntekijää, joka ei ole kansalaisuudeltaan suomalainen. Hän voi kuitenkin jo asua Suomessa.
Yritysten kansainvälisten rekrytointien määrä on kuitenkin vähentynyt aikaisemmasta. Osaajakyselyyn vastanneista, Kymenlaaksossa toimivista yrityksistä 35 prosenttia kertoi rekrytoineensa tai vuokranneensa kansainvälisen osaajan yritykseensä viimeisen viiden vuoden aikana. Vuosi sitten näin kertoi tehneensä 41 prosenttia.
– Työvoiman kysyntä ei juuri nyt ole suurimmillaan kaiken kaikkiaan ja se heijastuu myös kansainvälisen työvoiman rekrytointiin. Mutta kunhan nousu ja kasvu taas alkavat, niin samalla alkaa myös kasvava tarve työvoimasta”, sanoo Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen.
Merkittävimmäksi rekrytoinnin esteeksi 64 prosenttia vastaajista mainitsee vallitsevan taloudellisen tilanteen. Työvoimaa ei ole ylipäätään tarvittu lisää ja rekrytointitarve on pienentynyt.
– Varmasti merkittävin selittävä tekijä tässä on Suomen talouden heikko suhdanne ja korkeaksi äitynyt työttömyys, mutta arvelen yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristymisen vaikuttaneen myös kehitykseen. Kun keskustelu maahanmuutosta on kielteistä, alkavat ongelmat korostua mahdollisuuksien sijaan, Pulkkinen sanoo.
Seuraavaksi suurin rekrytoinnin este on kielitaito. Vastauksista selviää, että joka kolmas yritys pitää vaatimuksena äidinkielen tasoista suomenkielen taitoa.
Kielikysymyksen ratkaisemiseksi Suvi Pulkkinen ehdottaa palveluseteliä yrityksille työntekijän kielen oppimisen tukemiseen.
”Palvelusetelin avulla yritykset voisivat ostaa suomen tai ruotsin kielen opintoja työntekijöilleen. Tämä helpottaisi ja rohkaisisi yrityksiä rekrytoimaan osaajia, joilla kielitaito on vasta kehittymässä”, Pulkkinen sanoo.
Kymenlaaksossa suomenkielen opetusta antavat muun muassa Valkealan Opisto, Kymenlaakson opisto, Eduko ja Ekami.
Yritysten arviot omista valmiuksistaan
Kyselyssä pyydettiin arvioimaan, millaisia valmiuksia tai osaamista yrityksellä on rekrytoida ja tukea kansainvälisiä osaajia eri osa-alueilla asteikolla 0-4.
Kymenlaaksossa vastaajien arviot omista valmiuksistaan sijoittuivat 2,27 ja 2,73 välille.
Parhaiten yritykset arvioivat hallitsevansa osaajien aiemman koulutuksen ja osaamisen arvioinnin (2,73). Yhtä hyvin he kokevat hallitsevansa perehdytyksen ja osaajien integroimisen työyhteisöön. Lähes yhtä hyvin (2,67) yrityksissä pystytään panostamaan työyhteisön kehittämisessä entistä vastaanottavaisemmaksi eri kieli- ja kulttuuritaustaisille. Vaikeimmaksi puoliksi vastaajat kokivat kansainvälisten osaajien löytämisen (2,27) ja työn ulkopuolisissa asettautumisasioissa auttamisen (2,27).
Pisteytysmalli ja kannusteet kotoutumiseen ja kielen oppimiseen
Keskuskauppakamarin Pulkkinen muistuttaa, että Suomi ja suomalaiset yritykset tarvitsevat kansainvälisiä osaajia ja muun muassa tämän takia maahanmuutosta pitäisi alkaa puhua enemmän sen tarjoamien mahdollisuuksien kautta. Silloin myös kipukohtiin olisi helpompi rakentavasti tarttua.
– Suomessa pitäisi ottaa käyttöön maahanmuuton pisteytysmalli eli niin sanottu Kanadan malli sekä kannusteita kotoutumiseen ja kielen oppimiseen työelämässä. Näin pystyisimme houkuttelemaan maahan parhaat asiantuntijat ja tekijät, Pulkkinen sanoo.
Pisteytysmallissa katsottaisiin esimerkiksi henkilön työtilannetta, koulutustaustaa ja kielitaitoa kokonaisuutena, ja suhteessa elinkeinoelämän tarpeeseen. Parhaat pisteet saaneet hakijat voisivat saada suoraan pysyvän oleskeluluvan koko perheelle.
“Emme tarvitse vain työntekijöitä lyhyellä aikavälillä vaan uusia suomalaisia, jotka haluavat antaa panoksensa suomalaiselle yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle”, Pulkkinen sanoo.
Kauppakamarien osaajakysely tehtiin 18.8.-22.8.2025 ja siihen vastasi 1035 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea, Kymenlaaksossa vastaajia oli 17. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.