Pohjois-Kouvolassa sijaitsevan Verlan maailmanperintökohteen kesän vetonaula on ollut remontista kuoriutunut Patruunan pytinki.
Tehtaanjohtaja Gottlieb Kreidlin asunnoksi vuonna 1885 rakennettu komea pytinki kävi läpi lähes kaksi vuotta kestäneen restauroinnin, jonka aikana sen sisätilat remontoitiin täydellisesti.
Pytingin herättämä kiinnostus on poikinut kasvua myös Unescon maailmanperintökohteen museon puolelle.
– Opastetuille museokierroksille vanhaan pahvitehtaaseen on kesä-heinäkuun aikana tutustunut pari tuhatta henkilöä enemmän kuin viime kesänä. Laskin, että kävijämäärässä on peräti 40 prosentin kasvu siltä ajanjaksolta kun Patruunan pytinki juhannuksen jälkeen avattiin elokuun 10. päivään mennessä verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna, museonjohtaja Ville Majuri kertoo.
Kaikkiaan Verlan maailmanperintökohteessa oli kesä-heinäkuun aikana yli 8 500 museokävijää. Koko vuoden kävijämäärä 6.8. mennessä oli lähes 12 000, kun vastaavana aikana 2024 luku oli reilut 10 000.
Luvuissa on huomioitava, että maailmanperintökohteessa vierailee runsaasti kävijöitä, jotka eivät käy opastetulla museokierroksella, vaan kiertelevät tutustumaan alueeseen omatoimisesti ja vierailevat alueen myymälöissä, kahvilassa tai Patruunan pytingissä. He eivät näy kävijämäärässä.
Vanhanajan tapetteja ja alueen teollisesta historiasta kertovia tauluja
Ville Majuri kertoo, että alkuperäisen tunnelmaan saavuttamiseksi restauroinnissa paneuduttiin huolella muun muassa sisätilojen tapettien valintaan ja huonekalujen etsintään.
– Tapettien valinnassa oli runsaudenpulaa. Huoneet ovat peräkkäin ja ovista avautuu aina näkymä seuraaviin huoneisiin. Näin ollen kaikkien huoneiden tapetit ovat näkyvillä samanaikaisesti, mikä asetti vaatimuksia värien yhteensointuvuuteen. Jos yhteen huoneeseen tehtiin uusi tapettivalinta, vaikutti se toisen ja kolmannenkin huoneen valintoihin, Majuri kertoo.
Myös huonekalut ja taideteokset ovat saaneet kävijöiltä kiitosta.
– Osa huonekaluista on täällä ollutta kalustusta, mutta paljon on etsitty ja hankittu aikakauteen sopivaa kalustusta ympäri maata. Taideteokset saatiin UPM Kymmenen taidesäätiön kokoelmasta ja ne esittävät esimerkiksi Kymenlaakson alueen tehtaita, Majuri kuvailee.
Tekstit ja kuvat: Kirsi Juura
Tässä matkailuteemaisessa artikkelisarjassa kerrotaan Kymenlaakson matkailuyritysten kesän tunnelmista. Haastateltavat ovat Kymenlaakson kauppakamarin matkailu- ja tapahtuma-alan valiokunnan jäseniä.
Annika Utriainen: Muumit ja Menetetyt saaret vetivät Merikeskus Vellamon kevään kasvuun. Kesä oli piirun verran edellisvuotta parempi.
